Huollossa tapahtuu kaikenlaista
Ota yhteyttä!
ToMotor on pienkoneiden yleiskorjaamo
Huollossa tapahtuu kaikenlaista. ToMotor on pienkoneiden yleiskorjaamo, joten monenlaisia laitteita on pajalla huollettu ja korjattu. Korjausten tarvitsijoilla on tarve saada laitteensa toimimaan. Aina ei korjaaminen ole mielekästä, mutta toisinaan on syitä, jotka ovat järkeä painavampia. Niinpä myös erikoisuuksia on ToMotorin polulle sattunut.
Tälle sivulle kootaan erityistapauksia, joita ToMotorilla on kohdattu. Pääosin huolto- ja korjaustyö on varsin tavanomaista työtä, mutta toisinaan tulee tilanteita, joissa on jotain opittavaa tai raportoitavaa. Moni näistä tapauksista on esillä ToMotorin sivuilla muutenkin, mutta niitä on koottu yhdelle sivulle. Tervetuloa ”Huollossa tapahtuu” -kuvakertomusten pariin.
ToMotorin yleisfilosofiaa pienkonekorjaamisesta lisää tässä blogissamme.
Pidämme huolen siitä, että näitä tapauksia ei voi tunnistaa
Vaikka laitteen identiteettiä ei tämän sivun kuvista pysty selvittämään, pidämme kaikissa tapauksissa huolen siitä, että ToMotorilla on asiakkaan suostumus laittaa oman laitteensa tarina nähtäville. Kiitos kaikille!
Huollossa tapahtuu: Jännittäviä hetkiä trailerin lähituntumassa
Kuvassa pystyasennossa oleva tappi on peräkärryn pyöränakseli. Siinä olevat renkaat ovat jäänne muinaisesta laakerista. Tämän verran laakeriksi hädin tuskin tunnistettavaa pyörän sisältä löytyi.
Aivan vaaratonta tiellä liikkuvien kannalta ei tällaisen kärryn vetäminen ole. On todettava, että asiakas oli vielä hämmentyneempi kuin ToMotorin väki ja oli halua pitää kärry kunnossa.
Iskunvaimenninkin näkyy parhaan loistonsa jo sivuuttaneen.
Säännöllinen tai edes ajoittainen huolto pelastaa tällaisilta yllätyksiltä. Asiasta lisää tässä blogissamme ja trailerihuoltosivuillamme. Hevostrailereista ja venetrailereista on omat sivunsa.
Huollossa tapahtuu: Kiviaines on vaarallista myös mopon keuhkoille
Kivipöly on paha ja invalidisoiva työsuojeluongelma.
ToMotorilla havaittiin, että mopollekaan kiviaines ei sovi hengitettäväksi.
Moottorissa on läppäventtiili (reed valve), jonka tehtävänä on sulkeutua, kun ilma yrittää virrata väärään suuntaan. Läppäventtiili ei sulkeutunut, kun kivi oli päässyt läpän ja läppärungon väliin. Ilma kulki edestakaisin, muttei päässyt perille moottoriin.
Jäi selvittämättä, miten tuon kokoinen pulteri on päässyt ilmanpuhdistimen ohi näin pitkälle.
Mopojen huollosta lisää moposivullamme ja mopohuoltoblogissamme.
Huollossa tapahtuu: ”Ruuvit löysällä” on ongelma myös moottoreille
Päältäajettavan ruohonleikkurin moottorin oli jymähtänyt pyörimättömäksi.
Ilmeni, että yksi ainoa ruuvi vauhtipyörän ja magneeton sisällä oli löystynyt. Kun ruuvi kiilautui vinhasti pyörivän vauhtipyörän magneetteihin, oli näky surullista katsottavaa: moottorin kylkeen oli tullut reikä. (Kuvan oikeassa reunassa ruuvarin osoittamana.)
Tällaiset tapaukset ovat korjaamolle ja asiakkaalle hankalia rajatapauksia. Reikä voidaan hitsata umpeen ja viallinen magneetto korvata uudella, mutta kustannukset nousevat sellaisiksi, että remontin mielekkyys on syytä pohtia tarkoin.
Huollossa tapahtuu: Ällistyttävä näky mopon moottorin uumenissa
Monen muun ongelman ohessa mopo kasteli sytytystulppaansa, vaikka kaasutin oli poissa.
Pakoputkessa oli aika paljon nestettä, mikä voi kastella tulpan sekin.
Tulppa kastui edelleen ilman kaasutinta ja pakoputkea.
Lopulta otettiin kampikammioon johtava läppäventtiili pois ja kurkattiin kampikammioon. Näky oli ällistyttävä, sillä kiertokangen lisäksi ei saisi juuri muuta näkyä.
Monia teorioita kehiteltiin nesteen alkuperäksi. Syyksi ilmeni valmistusviallinen sylinterinkansi, jonka O-rengasurat oli väärin mitoitettu. Maahantuojan mukaan erä oli viallinen, joten ihan yksin ei ongelman ääressä oltu.
Mopojen huollosta lisää moposivullamme.
Huollossa tapahtuu: Moottoripyörän alustan säätöpuuhia
Keulastefojen vaihdossa on syytä käydä läpi alustan perussäädöt ja -asetukset.
Etuhaarukan rihtaus tarkistetaan tasomaisen lasilevyn avulla.
Etuhaarukan putkien on syytä olla mahdollisimman yhdensuuntaiset. Muuten haarukka jumittelee ja kuluttaa laakeriholkkinsa ja stefansa ennenaikaisesti.
Valitettavan harvoin tätä tehdään, vaikka sen pitäisi kuulua stefan vaihdon rutiiniin.
Normaaliajossa tähän ei kiinnitä juuri huomiota. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että etujousituksessa on ylimääräistä tahmeutta eikä se ala heti joustaa, voi syy hyvinkin olla joko siinä, että putket eivät ole yhdensuuntaiset. Tämä tarkistetaan tasolevyllä kuten kuvassa.
On myös tarkistettava, että putket ovat yhdensuuntaiset myös sivusuunnassa. Tähän on omat välineensä. Hyvään tulokseen pääsee ilman mittari jo sillä, että liikuttelee haarukkaputkea etuakselin kohdalla sivuttain. Putki liikkuu ehkä muutaman millin. Putki asetetaan siihen kohtaan, mihin se mieluiten tuntuu asettuvan.
Akselikiinnitysrakenteet vaihtelevat, joten aivan yleispätevä ei sivusuuntaohjeemme ole.
ToMotorin moottoripyörähuolloista lisää mp-sivullamme ja mp-huoltoblogissamme.
Huollossa tapahtuu: Viihteelläkin on sijansa
Tällä kertaa on tapahtunut maratonjuoksun huollossa.
Max ja Mikko kantoivat kunnialla ToMotorin liikuntaperinteitä.
ToMotorin edustusjoukkue Max ja Mikko Helsinki City Marathonilla. Hymy on herkässä ja on syytäkin!
Huollossa tapahtuu: Vaihteensiirto on pienestä kiinni
Mopoissa ja moottoripyörissä käy toisinaan niin, että vaihteet menevät helposti päälle toiseen suuntaan, mutta huonosti tai ei lainkaan toiseen suuntaan. Yleensä vaihteistot ovat edes kohtuullisesti huollettuina (= öljynvaihto) varsin luotettavia. Niinpä ei pidä hoppuilla avaamaan moottoria, vika voi olla helpompi ja yleensä onkin.
Pelkkä kytkinposken avaaminen ja kytkimen purkaminen paljastaa vaihdepolkimen päässä olevan mekanismin, jonka tehtävä on vaihdettaessa palauttaa vaihdepoljin perusasentoon.
Tämä mekanismi tuppaa kulumaan ja on aika tarkasti tehty. Niinpä varsin pienetkin kulumat tai kohtuuton voimankäyttö vaihdettaessa vie mekanismin toimimattomuusrajan väärälle puolelle.
Tältä polkimen palautusmekanismi näyttää. Sinisen nuolen osoittama puoli vaihtaa pienemmälle ja punainen nuoli isommalle. Punainen puoli on kuluneempi, vaikka sitä ei hevin uskoisi. Sininenkin puoli on kulunut, mutta punainen on jo mennyt rajan taa.
Ei iso työ, mutta varoitus on paikallaan. Vaikka kytkinkopan ja kytkimen purku on periaatteessa helppo juttu, on siinä erinäisiä sudenkuoppia. Jos ryhdyt purkamaan, hanki valmiiksi kytkinkopan tiiviste ja paljon aikaa ja huolellisuutta.
Yleiset virheet:
- Kopan ruuvit menevät sekaisin eikä niitä saada oikeille paikoilleen.
- Kytkinlevyjen järjestys on joissakin moottoreissa kriittinen. Asennettava täsmälleen alkuperäiseen asemaan.
- Kytkimen keskiömutteri on tiukassa. ÄLÄ missään tapauksessa pidä vastaan kytkinkorin tai sisäkehän hammastuksista. Ne EIVÄT kestä. Käytä vaikka pulttipyssyä.
- Käynnistyspoljinmekanismin asentaminen takaisin vaatii hyvät hermot. Katso tarkkaan sen asento ennen purkamista.
Myös kotihuollossa tapahtuu, olkaahan varovaisia!
Huollossa tapahtuu: Sänkicrossin jälkiä
Monet motocross- ja endurokuskit päättävät ajokauden ns. sänkicrossia ajamalla.
Sänkicrossia ajetaan pellolla, josta sato on jo korjattu ja pelto on lepotilassa. Märkä pelto on usein savinen ja puinnin jäljiltä saven päällä on olkia.
Vaikka näiden kuvien pyörä oli pesty kolmeen kertaan huolellisesti, jää katvealueita. Tässä tapauksessa on menetelty viisaasti eikä ole menty painepesurilla eturattaan stefoja pesemään. Kun rattaan suoja irrotetaan huoltoa varten, paljastuu erikoinen näkymä.
Toinen kuva kertoo, miten offroad-pyörien pesussa väistämättä tulee ongelmia. Pyörät on pestävä painepesurilla eikä aina voida välttyä veden pääsemistä vääriin paikkoihin. Tulpan vaihdossa on ikävää arvailla, onko kierteen tahmeus ruostetta vai onko kierre korkkaamassa.
Tämä ei ole savimajan seinästä, vaikka niin voisi ajatella. Ajokauden päättävä sänkicrossiperinne on paitsi hauskaa, myös aikalailla tahrivaa puuhaa.
Tällainen möykky löytyi huoltoa aloiteltaessa ketjusuojan kätköistä.
Pyörä oli hyvin pesty, joten omistajaa ei voi moittia. Rattaan takana on vaihteiston stefa eikä painevettä pidä sinne syytää.
Offroad-pyörän pesu on saviradoilla ajamisen jälkeen jokseenkin vastenmielistä puuhaa myös lajeihin syvästi kiintyneiden mielestä.
Koska offroad-pyörät joka tapauksessa purataan ja huolletaan usein, on mielekästä käyttää painepesuria. Katupyörille tätä ei voi tehdä. Väärään paikkaan ajautunutta vettä ei katupyöristä havaita.
Yamahan tulppatilaan oli päässyt vettä varmaankin pesun yhteydessä. Onneksi vesi oli kuumuudessa haihtunut, mutta tulpan vaihdossa on oltava hyvin tarkka, ettei veden mukana kulkenut saasta pääse koneeseen. Ei siis tulppaa irti ennen tulppakammion paineilmapuhdistusta, jotta huollossa tapahtuu vain hyviä asioita!
Huollossa tapahtuu: ”Ei oo enää todellista”
Mopoauton kaamea etujarrun kunto paljastui huollossa.
Tuli huoltoon mopoauto, jonka jarrut eivät toimineet. Eivät olleet varmasti toimineet vähään aikaan. Alla olevassa kuvassa on etupyörän jarrusylinteri. Jarrupala oli jo hävinnyt ja levyn – tai mitä siitä oli jäljellä –seuraava ateria oli jarrumäntä.
Uudistamme alempana tällä palstalla esitetyn vetoomuksemme mopoautoilijoille ja heidän vanhemmilleen.
Käsittämättömän huonoon kuntoon oli päässyt mopoauton etujarrusylinteri ja -mäntä. Valitettavasti huonokuntoisimmat ajoneuvot, joita ToMotorille on tullut, ovat olleet mopoautoja.
Tällaisessa tapauksessa kaikki etujarrun osat menevät uusiksi. Olisi paljon halvempaa ja myös paljon turvallisempaa huollattaa ajoissa!
Tällaista ei ”Huollossa tapahtuu” -sivulle mielellään laitettaisi.
Mopoautojen ja niiden sukulaisten mönkkäreiden huoltosivumme on tässä.
Peräkärryhuoltojen ja korjausten hinnastotäydennys
Peräkärryhuoltojen ja -korjausten hinnoittelua on tarkennettu.
Peräkärryistä lisää ToMotorin peräkärrysivulla.
Uusi, tarkennettu peräkärryhuoltojen ja -korjausten hinnaston peräkärrykohdasta:
https://tomotor.fi/tomotor-hinnasto-pienkonehuolto-espoo-ja-lahikunnat/
Huollossa tapahtuu: lumilinkojen vikaherkimmät kohdat
Lumiset talvet ovat pienkonehuollon kiireisintä aikaa. Hyvän asiakaspalvelun ylläpito vaatii melkeinpä 24/7 -ponnisteluita.
Pääosa korjaamista vaativista vioista kohdistuu voimansiirtoon: joko lunta siirtävä kaira tai lingon pyöriä liikuttava mekanismi on rikki. Pyörämekanismissa on kuluvia osia, joista säännöllinen huolto pitää huolen. Kairamekanismin viat johtuvat valitettavan usein huonosta suunnittelusta tai huonoista materiaaleista.
Lumilingoista lisää ToMotorin lumilinkosivulla: https://tomotor.fi/lumilingon-huolto-espoo/
Kun lingon pyörät eivät vedä, on syynä lähes aina kulunut vetorulla. Kuvassa on rinnakkain uusi vetorulla ja sen loppuunkulunut kolleega. Kumia ei rullan pinnassa enää juuri ole.
Käyttäjä voi vaikuttaa kulumiseen aika paljon, mutta vetorulla on kuluva osa.
Vuosittaisessa huollossa vetorulla tarkastetaan ja tarvittaessa vaihdetaan.
Tällainen kolkonpuoleinen näkymä on turhan usein edessä, kun hihnojen suojuskoppa avataan. Huonon laadun, heikkojen materiaalien tai kiireisen tuotantolinjan vuoksi hihnaa kiristävä rulla on vinossa. Hihna ja kiristinrulla joutuvat liukumaan toistensa suhteen.
Kumpikin kuluu nopeasti. Syntyy kitkalämpöä, joka lyhentää muutenkin raskasta elämää viettävän hihnan ikää.
Huonon asennuksen voi huolto korjata, mutta huonon suunnittelun tai heikon materiaalin siivoaminen on työlästä.
Lumilinkojen huollosta lisää lumilinkosivullamme ja lumilinkoblogissamme.
Huollossa tapahtuu: herkin korvin asiakasta kuunnellen!
Asiakkaita on syytä kuunnella herkällä korvalla.
Niinpä ToMotorilla päätettiin kerralla puhdistaa vaikut korvista asianmukaisin työvälinein. Olo oli kuin olisi Kodin Putkimiestä juonut: puhdasta tuli mutta vähän jäi ontto olo.
Näyttää kyllä korvavaikulta muttei ole. Ja jos olisikin, ei ToMotorillakaan sentään puukolla korvaa kaivettaisi.
Pylväsporakone päätettiin huoltaa ja vaihtaa muinaisvaseliinit uudempiin. Saalis kuvassa.
Huollossa tapahtuu: halkaiseeko jokin rattaita vuodenvaihteen tienoilla?
Vasemmalla on mankelin vetoratas, oikealla lumilingon hihnapyörä. Ei tiettävästi ole tarttuva tauti, mutta hassu sattuma ainakin.
Mankeli 40-vuotias, linko hädin tuskin yksivuotias.
Huollossa tapahtuu: ToMotor-team kokoontui pohtimaan vuoden 2024 suunnitelmia ja oppimaan vuoden 2023 kokemuksista
Tiimityöllä ja tehtäväjaolla voidaan purkaa toisinaan kasaantuvia ruuhkia, jotta asiakas saisi koneensa mahdollisimman nopeasti. Kysyntäpiikit eivät saa näkyä asiakkaalle asti.
ToMotorin palvelutoimintaa halutaan tehostaa entisestään. Varaosien saatavuuteen kiinnitetään enenevää huomiota ja riippuvuutta hitaista toimitusverkostoista vähennetään.
Parannetaan myös asiakkaan luona tehtävien pikkukorjausten edellytyksiä. Asiakkaan ongelmat pyritään ratkaisemaan ilman laitteen kuljettamista pajalle.
Tiimissä on eri alojen syvää teknistä ja liikkeenhoidollista kokemusta ja ymmärrystä.
Huollossa tapahtuu: lumilinkojen huolto ja korjaus pitää ToMotorin hyvin kiireisenä
Talvi 2023–2024 on ainakin pääkaupunkiseudulla luminen kuten edellinenkin. Niinpä lumilinkojen korjausta ja huoltoa on niin paljon kuin ehditään tehdä. Teemme ankarasti töitä nopean palvelun ylläpitämiseksi.
Lumilinko on ainoa pienkone, jota tarvitaan oitis tarpeen tullessa. Nurmikko voi kesällä odottaa muutaman päivän ja useimmiten sahattava puupinokin. Kulkutiet tukkiva hanki on saatava raivatuksi ripeällä aikataululla.
ToMotorissa ymmärretään tämä ongelma ja siksi pyrimme erityisen nopeaan toimintaan. Lumilinkojen merkki- ja tyyppivalikoima on laaja, joten ToMotor ei voi pitää kaikenkattavaa varaosavarastoa. Moniin lumilinkoihin ei saa lainkaan varaosia, joten osia joudutaan rakentamaan pajalla tai soveltamaan muiden merkkien osista.
Tästä lumilinkosivullemme ja tästä lumilinkoblogiimme.
Huollossa tapahtuu: utelias osanen tulee moottorista ulos katsomaan maailmaa
Vuoden 2024 työt alkoivat uteliaaseen puolipuristimeen tutustumisella. Hitsaamiseksi meni!
Tietyissä isokokoisissa päältäajettavissa ruohonleikkureissa on moottori, jossa on ikävä tyyppivika. Moottorin käynnistyksen välttämättömänä apuna on automaattinen puolipuristin. Voidaan säästää akun ja starttimoottorin koossa, jos käynnistyskuormaa voidaan mekaanisella viritelmällä vähentää.
Valitettavasti puolipuristinsuunnittelu on tehtaalla pariinkiin kertaan epäonnistunut. Alkuperäinen muovinen palikka hajosi helposti. Se korvattiin metallisella, joka hajosi hiukan harvemmin.
Uudessa metallisessa rakenteessa oli se lisäongelma, että sen osat ovat riittävän lujia läpäisemään moottorin kyljen. Kuvassa on metallinen puolipuristin tutustumassa ulkomaailman ihmeisiin.
Ei voida sallia lohkon läpi kurkkimista. Moottorit ovat ns. predestinoituja järjestelmiä: kullakin on osalla on sijansa ja paikkansa eikä niiden pidä itse muokata asemaansa.
Niinpä ei auttanut muu kuin tarttua TIG-hitsauslaitteeseen ja paikata lohkon reikä. Tällaiset kuormaa kantavat moottorivalut ovat useimmiten hyvin hitsautuvia. Sen sijaan sellaiset osat, joihin ei kohdistu merkittäviä rasituksia – kuten kannet ja kuoret – on nykyään tehty hyvinkin heikkolaatuisesta alumiiniseoksesta eivätkä ne ole hitsaamalla paikattavissa.
Huonosti suunniteltua puolipuristimen kaltaista osaa ei mielellään asentaisi moottoriin.
Tässä kuvassa on upouusi puolipuristinkoneisto nokka-akselissa kiinni ja rinnalla tuhoutuneet osat. Uudessa kokonaisuudessa ei ole muovista osaa, vaan se on korvattu metallisella. Ehkä kestää paremmin.
Puolipuristimen osia ei saa erikseen, on hankittava koko nokka-akseli.
Tällaiseen vikamekanismiin ei voi varautua eikä käyttäjä voi siihen vaikuttaa. Valitettavasti!
Huollossa tapahtuu: taru kärpästen (ja paarmojen) herrasta.
Melkoiseen kummajaiseen osuttiin, kun hevoskärryn toimimatonta sisävalaisinta alettiin tutkia.
Hevoskärryn valaisimen sisällä oli kärpästen ja paarmojen siirtokunta. Mikäs siinä: on lämmintä ja hyvä valaistus eivätkä pedot pääse herkuttelemaan. Kuvassa on vain puolet vuosien myötä kertyneestä saaliista. Kupua irrotettaessa puolet putosi lattialle ja on nyt biokierrätetty (niinkuin nämäkin).
Asutus oli keskittynyt alueelle, jossa hehkulankapoltin ei tuonut liikaa lämpöä. Eihän aurinkokuntakaan ole asuttava liian lähellä aurinkoa.
Kärpäset ja paarmat eivät tosin olleet ainoa syy siihen, ettei valoa enää ollut. Hevoskärryn sisällä vallitsevat kemialliset huurut olivat täysin tuhonneet liittimet ja liitokset.
Onneksi nykyaika tarjoaa mahdollisuuden kiinteästi kytkettyyn LED-valaisimeen, jossa liitoksia ei tarvita ja rakenne voidaan tehdä hermeettiseksi.
Taas näkee heppa lukea aikansa kuluksi!
Hevostrailereiden huollosta lisää hevostrailerisivullamme.
Huollossa tapahtuu: aika pieniä koneita käy tutkittavina.
Kun 36-vuotias mankeli tuodaan huoltoon, niin pitäähän se tarkistaa.
Pölyä tuollaiseen toki kertyy, kun vaatteita käsitellään. Nyt oli kuitenkin kyse vähän enemmästä.
Mankelilla on ikää vaivaiset 36 vuotta ja nyt se jo kenkuttelee.
Laite on kunnon kahdeksantoista karaatin patarautaa ja varmasti ollut paljon kalliimpi koota ja valmistaa kuin modernit laitteet. Pokattua ja prässättyä peltiä, peltiruuveja, turvakytkimiä.
Mikä voisi mennä pieleen?
Mankelin akselia pyörittävä ratas oli saanut tarpeekseen. Yllättävää kyllä, ongelmat eivät olleet rattaan hammastuksessa, vaan akselin läpiviennissä (joka kokee suurimmat voimat).
Vaikka valmistaja oli lopettanut tuotetuen jo kymmeniä vuosia sitten, oli varaosavarasto pantu talteen ja laite on kunnostettavissa.
On tietysti riski, että muutkin samoilla kriteereillä mitoitetut rattaat ovat ikänsä päässä. Metallisista rattaista saattaa nähdä alkavat halkeamat, mutta muovirattaista ei.
Huollossa tapahtuu isoa ja pientä!
Huollossa tapahtuu: vetoomus mopoautoilijoille ja heidän huoltajilleen!
Mopoauto näyttää enemmän autolta kuin mopolta. Turvallisuuden kannalta se on enemmän mopo kuin auto.
Mopoauto pitäisi huollattaa säännöllisesti ja pyytää huoltoa kiinnittämään erityistä huomiota rungon kuntoon.
Tämä ei ole ToMotorin liiketoimintavetoomus, vaan huoli siitä, miten vaarallisilla laitteilla saatetaan liikkua.
Tältä näyttää paljon ajetun mopoauton runkopalkki. Pyörän alatukivarsi lähtee kuvan alareunasta vasemmalle.
Palkki on hyvin hennosti mitoitettu eikä sen metalli oli mitenkään erityisen lujaa tai sitkeää terästä. Palkissa on lisäksi reikä kiinnityksiä varten, mikä heikentää rakennetta ja voi vuotaa vettä palkin sisään.
Tässäkin sinänsä ehjässä palkissa on nähtävillä pientä taipumaa ilmeisesti aiemman törmäyksen vuoksi.
Jos tällainen osa olisi autossa, se ei läpäisisi katsastusta.
Tältä näyttää saman ajokin runkopalkki katukiveen osuneen törmäyksen jäljiltä. Alatukivarsi lähtee tässä kuvan oikeasta alakulmasta.
Törmäys ei ole ollut poikkeuksellisen raju: vanne oli toki kolhuilla, muttei mitenkään poikkeuksellisella tavalla. Samoin pyöränripustus oli ehjä. Yleensä tukivarret ottavat vastaan pahimmat voimat ja vaurioituvat.
Runkopalkki on revennyt kahdesta kohdasta ja vääntynyt pahoin. Näin paha vaurio ei saisi syntyä niin vähällä kuin tässä on käynyt.
Toki palkki on jo ikääntynyt eikä sitä ole ruostesuojattu. Niinpä materiaali on heikentynyt eikä tietenkään enää ole edes niin luja kuin se alunpitäen on ollut.
Kuvasarja kertoo mopoautojen rakenteen hentoudesta ja niiden pienistä turvamarginaaleista. Pienetkin kolhut ja puutteet ruostesuojauksessa voivat erottaa turvallisen rakenteen vaarallisesta.
Huollossa tapahtuu: taas yksi hevoskuljetuskärry valmiina
Harvoin peräkärryissä kuljetetaan arvokkaampaa lastia kuin hevoset.
Hevonen on peräkärryn kannalta hankala otus: 1) se painaa paljon, 2) sen painopiste on ylhäällä, 3) se siirtelee painoaan, 4) sen koko paino on neljän kavion varassa = pohjalevyn on kestettävä poikkeuksellisia pistekuormia, 5) sen päästöt ovat kemiallisesti vaativia.
Niinpä hevoskärryt pitää huoltaa säännöllisesti. Alustan huolto ei ole murhe, hevoskärryjen tekniikka on samaa kuin muissakin kärryissä.
Sen sijaan lattia, seinät, kaukalot ja muut rakenteet ovat jopa samanmerkkisissä kärryissä yksilöllisiä. Hevoskärryjen osia ei voi pitää varastossa ja materiaalivaatimusten vuoksi toimitusajat ovat pitkät.
Allaolevien kuvien kärry on väritykseltään hankala. Säänkestäviä levyjä ei saa usean sävyisinä. Niinpä on joko tyydyttävä siihen ulkonäköön, mitä levyjen toimittaja suvaitsee toimittaa tai sitten levyn on pintakäsiteltävä sopivan väriseksi. Ei ole helppoa eikä valitettavasti kovin halpaakaan. Tavallinen maalaus ei näissä levyissä pysy.
Upeahan siitä tuli! Tervetuloa yksi- tai kaksihevosvoimaiseen kyytiin, Polle!
Hevoskärryn perusteellinen huolto tarkoittaa oikeastaan kaikkien osien uusintaa. Toki kärryn runko on ennallaan, samoin kuomu.
Asiakaskohtainen väri ei ole kovin helppo toive, sillä filmivanerityyppisissä levyissä ei tavanomainen maali pysy.
Huollossa tapahtuu: erikoinen vesiletku BMW:ssä
Ilmeisesti moottoripyörät ovat kuin ihmiset: letkut löystyvät ikääntyessään. (Ja voi ilmaantua vuotojakin.)
Moottoripyörien jäähdytysjärjestelmissä on autoilijoiden mielestä hyvin vähän nestettä. Offroad-pyörissä puolisen litraa saattaa riittää eikä katupyörissäkään kahta litraa juuri ylitetä. Tästä syntyy ajatus, että näin pieni määrä ei riitä jäähdyttämään, pitäisi olla vähintään 4 litraa ja mielellään 6.
Määrällä ei kuitenkaan ole tekemistä jäähtymisen kanssa! Nesteen tehtävä on vain siirtää lämpöä jäähdyttimeen eikä nesteen määrällä ole merkitystä jäähtymisen kannalta kuin hetkellisesti.
Tilanne on jopa päinvastainen: jos jäähdytystila on moottorissa suuri, neste liikkuu jäähdytyskanavan keskellä eikä siellä, missä pitäisi eli kuumassa pinnassa. Leveän joen rannassa virtaus on hidasta, vaikka keskellä olisi kovinkin vuolasta.
Kisamoottoreissa oli muinoin ongelmana pahat paikalliset lämpöongelmat, vaikka jäähdytysneste oli viileää. Syy oli liian isot jäähdytyskanavat: virtaus irtosi pinnasta tai syntyi pyörteitä, jotka pitivät esteen paikallaan pyörimässä ja ylikuumenemassa.
Moottoripyörissä on koolla ja painolla merkitystä eikä turhia nesteitä haluta kuljettaa pyörän riesana. Moottoripyörissä ei myöskään ole lämmityslaitetta, joka autoissa lisää nesteen tarvetta.
Vähäisestä jäähdytysnestemäärästä ei ole tinkimistä. ToMotorin huollossa tapahtuu liian usein, että joudutaan korjaamaan mitättömältä näyttäneen nestevuodon aiheuttamia kiinnileikkautumisia. Vähitellen pieni vuoto on tyhjentänyt nesteen alle käyttökelpoisen tason. Jos moottoripyörän kuluttaa jäähdytysnestettä, on syytä varmistaa, ettei vuoto mene vaihteistoon. Vesipumpun stefan vaurio päästää nestettä kumpaankin suuntaan: jäähdytysnestettä vaihteistoon ja öljyä jäähdytysjärjestelmään.
Letkut on hyvä tarkistaa halkeamien ja rapistumisen varalta huollon yhteydessä. Allaoleva kuvapari kertoo varsin erikoisesta BMW F800:n letkuvauriosta, vaikka letku oli aivan ehjän näköinen ja rapistumaton.
Ylempi paksu vesiletku on vesipumpun imupuolella. Se kokee paineistetussakin järjestelmässä lievän alipaineen, kun pumppu imee nestettä laittaakseen sen kiertoon.
Tämä letku ei anna anteeksi, että se on kokenut imua ja on pysyvästi litistynyt. Sen pitäisi palautua levossa normaalimuotoonsa eikä sen ylipäätään pitäisi juurikaan painua kasaan. Pyöreytensä menettänyt letku litistyy helposti lisää ja lopulta tukkii nestekierron.
Tässä kuvassa on uusi ja vanha vesiletku (sama tuotenumero).
Vesipumpunkin elämä helpottuu, kun se voi keskittyä nesteen pitämiseen liikkeessä eikä joudu työskentelemään huonoa virtausta vasten. Kova imu rasittaa vesipumpun siipiä eikä niitä ole siihen suunniteltu.
Samasta syystä autojen lämmityslaitteen puhallin ei pidä tukossa olevista raitisilmasuodattimista. Tukkoisuus johtaa alipaineeseen ja puhaltimen siivet alkavat taipua.
Tällaiselle varsin harvinaiselle letkun luhistumiselle on syynsä. Hyvän selityksen antaa letku- ja hihnavalmistaja Gates englanninkielisellä sivullaan kappaleessa 3.2 ( https://www.techtips.ie/Gates/typical-coolant-hose-failures.pdf ). Ilmiö johtuu sähkövarauksista ja -virroista, jotka saavat alkunsa jäähdytysjärjestelmässä olevista erilaisista metalleista ja jäähdytysnesteestä. Syntyy paristo.
Vaikka kumiletku ei johda sähköä, se ei pidä sähkövarauksista. Letku syöpyy vähitellen sisältäpäin eikä etenevää vauriota havaitse ulkoa. Kun letku saa tarpeekseen, se todennäköisesti repeää kerralla. Gatesin mukaan ilmiö on voimakkaimmillaan 5-10 cm päässä letku päästä ja näin tässäkin oli [tosin etäämmäs jommasta kummasta päästä ei näin lyhyellä letkulla pääsekään].
Huollossa tapahtuu: polttoaine- ja voiteluongelmia
Polttomoottorikäyttöiset pienkoneet käyttävät polttoaineenaan yleensä bensiiniä, toisinaan dieseliä. Moottorin voiteluaineena on poikkeuksetta moottoriöljy joko sellaisenaan tai kaksitahtisissa bensiiniin sekoitettuna.
Polttoaineen pitää olla puhdasta jo tankatessa eikä sinne saisi päästä vettä säilytyksenkään aikana.
Harvoin käytössä olevien koneiden polttoainetankkiin kertyy vettä etenkin, jos säilytystilan lämpötila vaihtelee.
Sellaistakin huollossa tapahtuu, että polttoainetankista löytyy jotain muuta kuin moottorin haluamaa bensiiniä. Diesel ja bensiini eivät käy samaan koneeseen eikä varsinkaan valopetrooli, jota sitäkin on tankista löytynyt. Vahinkoja sattuu!
ToMotorin omia ja varastettuja ajatuksia poltto- ja voiteluaineista tässä blogissa.
Kaunis, melkeinpä taidevaikutelman antama kuva, jossa voi nähdä vaikka minkälaista symboliikkaa.
Tältä näyttää erään käyntiin suostumattoman ruohonleikkurin polttoaine kaadettuna laveaan astiaan. Saarekkeet ovat vettä, joka pintajännityksen takia kuroutuu pisaraksi. Varsin nopeasti kaikki vesi on kertynyt yhdeksi isoksi vesipisaraksi (tosin kaksiulotteiseksi). James Bondin sanoin: ”Shaken not stirred!”
Voi olla, että vesi on joutunut tankkiin jo tankattaessa tai sitten sitä on vain vuosien myötä kondensoitunut lämpötilan ja kosteuden vaihdellessa.
Hyvälaatuisen polttoaineen lisäksi polttomoottori haluaa hyvälaatuista ilmaa, josta vähintäänkin isoimmat roskat on poistettu.
Tämä skootterin ilmanpuhdistin olisi voitu huoltaa jo aiemmin edes isoimmista roskista. Laitteessa oli näkyvissä muutenkin varsin pitkäaikainen seisonta. Niinpä suurin osa liasta lienee kertynyt seisonnan aikana ja hyvä on, että skootteri tuotiin perushuoltoon ennen liikenteeseen ottamista.
Vesi ja bensiini ei ole hyvä yhdistelmä. Vielä vaarallisempaa koneen terveyden kannalta on veden ja öljyn yhdistelmä voiteluaineena.
Tässä tapauksessa vesi ja öljy ovat jo sekoittuneet vaahtomaiseksi emulsioksi. Tällainen aine ei juuri voitele ja vieläpä ruostuttaa teräsosia. Vaikka emulsion teoria ei arjen korjaustoimintaan suoranaisesti kuulu, niin tästä voi lukea lisää veden ja öljyn sekoittumisesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Emulsio
Jäi epäselväksi, mikä on aiheuttanut näin vahvan vesipitoisuuden. Moottori on ilmajäähdytteinen, joten jäähdytysnesteen ja öljyn sekoittumisesta ei ollut kysymys. Säilytyksessä ei moottoriin voi kondensoitua tällaisia määriä vettä. On mahdollista sekin, että vesi on ollut mukana jo öljyä koneeseen laitettaessa. Moottorin käydessä aineet sekoittuivat.
Kun öljy pariin kertaan vaihdettiin, alkoi näkymä kirkastua. Onneksi lumilingon moottoriin menee vain puolisen litraa öljyä, joten huuhtelu ei ole kovin kallista eikä jäteöljyäkään paljon kerry.
Huollossa tapahtuu: Peräkärryjen erikoisuuksia
Ikävä kyllä, tämä otsikko ei ole ihan totta. Tässä esitellään varsin pahoja peräkärryvikoja, joiden soisi olla harvinaisuuksia, mutta eivät valitettavasti ole. Onneksi vastuunsa tuntevat omistajat puuttuivat asioihin havaittuaan ongelmat. Sen näistä tapauksista voi oppia, että peräkärryt tarvitsevat huoltonsa ja tarkastuksensa niin yksinkertaisia laitteita kuin ne ovatkin. Huollossa tapahtuu vähemmän kerrottavaa, jos huollot tehdään säännöllisesti.
Tässä ToMotor-blogissa ”Huollossa tapahtuu” -juttuja laajempaa tarinaa peräkärryjen huollosta.
Peräkärryjen pyöränlaakeriviat voivat olla hengenvaarallisia
Kärryn kyydissä voi olla satoja kiloja kuormaa ja vauhtia satasen verran. Hajoava peräkärry on erittäin vaarallinen kaikille lähelle sattuville.
Tällainen pyörä on todella vaarallinen ja on kunnostettava välittömästi. Usein myös rengas kuluu epänormaalilla tavalla, kun se joutuu kulkemaan vinossa asennossa.
Ehjä pyörä joutuu kantamaan viallisen pyörän kuorman ja kuluu nopeasti. Kaikkien pyörien laakerit ovat tällaisissa tapauksissa todennäköisesti huonokuntoisia ja siksi kaikki ylimääräinen kuormitus nopeuttaa romahdusta.
Pyörän sisältä pitäisi löytyä voideltu ja ehjä laakeri. Vikatapauksissa löytyy vain jäänteet laakerista. Pahimmassa tapauksessa myös akseli on vaurioitunut, jos laakeri on pyörinyt ns. sisäkoolin varassa eikä kuulien avulla.
Kuvan laakeri ei toisaalta vaadi huoltoa, mutta sitä ei toisaalta myöskään voi huoltaa. Niinpä alkuperäisillä rasvoilla ja matkan varrella laakeriin ajautuneella saastalla mennään! Toivottavasti ei ihan loppuun asti kuitenkaan. Tarkastetaan pyörän kunto vuosittain edes heiluttelemalla. Parasta olisi saada pyörä irti maasta ja pyörittää sitä korva tarkkana.
Huollossa tapahtuu: Hengenvaarallisia moottoripyörävikoja
Moottoripyörä on yksiraiteisena ajoneuvona luonnostaan epävakaa eikä pysy itsekseen edes pystyssä. Niinpä se on vaarallinen peli. ToMotorin porukka on moottoripyöräilijöitä. Samalla, kun rakastamme lajia, kehotamme pysymään siitä erossa. Jos kuitenkin lajia on ihan pakko harrastaa, niin tervetuloa huoltoon.
Tässä blogissa lisää tarinaa moottoripyöräilystä huollon ja turvallisuuden kannalta.
Jarruvikoja
Jarrunesteet on vaihdettava parin vuoden välein. Tämä koskee myös moottoripyöriä. Samalla, kun jarrunesteet vaihdetaan ja jarrupalat tarkastetaan, tutkitaan myös jarruletkujen kunto. Oheinen video näyttää, miten tuhoutunut jarruletku käyttäytyy jo alhaisella jarrupaineella.
Jarruletkut pitää tarkistaa säännöllisesti vaikkapa jarrunesteen vaihdon yhteydessä.
Tällainen pullisteleva jarruletku on hengenvaarallinen! Se voi revetä jo seuraavassa jarrutuksessa ja vaikkei repeäisikään, se estää kunnollisen jarrupaineen syntymisen.
Tämä on pahin jarruongelma, johon ”Huollossa tapahtuu” -sarjassa on törmätty.
Jarruletku voi myös tukkeutua.
Ei ihan selkeä kuva. Tästä pitäisi tunnistaa tyhjä jarruletku halkileikattuna. Jokin on täysin tukkinut letkun eikä jarruneste enää pysty tavoittamaan jarruja. Luultavasti möhnä on jarruletkun sisäkudosta, jota vääränlainen jarruneste on tuhonnut. Ei ole tietoa, mitä nestettä on mahdettu käyttää. Sisäkudos antaa letkulle sen lujuuden, joka estää letkua pullistumasta ja halkeamasta.
Ehdottomasti vaarallinen!
Koko jarrujärjestelmä on huuhdottava ja tarkastettava. On parempi, että huollossa tapahtuu (hyviä asioita) kuin että liikenteessä tapahtuu (huonoja asioita).
Tältä näyttää pitkään huolenpitoa vaille jäänyt ja suolaisilla keleillä ajettu moottoripyörän takajarru.
Jarrupala ei ole enää pitkään aikaan liukunut liukutapissaan ja niinpä jarrumäntä on painanut palan vinoksi. Jarruteho ei ole kummoinen ja tuntuma – joka muutenkin takajarrussa on heikko – häviää lopullisesti.
Suolaiset tiet voivat tällaisessa tapauksessa vaihtua suolaisiin hintoihin, mutta onneksi takajarruosat eivät pienissä pyörissä ole kalliita ja ToMotor palvelee edullisesti.
Huollossa tapahtuu: autojakin joudutaan korjaamaan
ToMotor ei ole autokorjaamo. Joskus vain tulee tilanteita, joissa auton omistajalla on hätä kädessä ja auto pitäisi saada nopeasti korjatuksi. Pahimpina aikoina merkkiliikkeissä voi olla viikkojen jono. ToMotor ei havittele autokorjaamojen markkinoille, mutta tietyissä tilanteissa apua ei haluta kieltääkään.
Tässä autossa oli vaihteisto alkanut pitää ääntä. Oli kiire saada auto kuntoon.
Vaihteistossa on magneettiproppu, jonka tarkoitus on kerätä se melko vähäinen, hienojakoinen teräsaines, joka rattaista saattaa irrota etenkin auton ollessa uusi. Rattaat eivät ole vielä täysin hioutuneet pareiksi.
Kauan sitten ajoneuvoilla oli sisäänajojakso juuri tämän takia. Nyt työstötarkkuudet ovat sellaiset, ettei sisäänajoa enää tarvita.
Kaikki ei tehtaalla ollut mennyt kohdalleen, kuten propun keräämästä möhnästä näkyy. Siinä on selvästi nähtävissä suorastaan terässiivuja. Vasemman alakulman rattaasta voi aavistella, mistä ovat lähtöisin.
