Peräkärryn huolto Espoossa ja lähikunnissa

Lähellä ja helppo saavuttaa,
palvelu kotiovelle!

Ota yhteyttä!

Yhteydenottolomake
Peräkärryn huolto on tarpeen 1–2 vuoden välein.

Peräkärryn huoltopiste Espoossa

Tomotor huoltaa peräkärryt! Huollossa käydään läpi kuulakytkin, sähkölaitteet, pyöränlaakerit, renkaat, jarrut, jousitus, iskunvaimennus, kuomu ja pohjalevy. Myös kärryn lisälaitteet kuten venetrailerin vinssi ja rullat huolletaan. Toimimme Espoon Pitkäniityssä. Meillä on myös nouto- ja palautuspalvelu.

Peräkärry palvelee nöyrästi…

Monen pihan perällä nököttää hyljätyn näköisenä Muuli (tai Majava, Aku, Oiva) sateessa kyhjöttäen ilman loimen tuomaa suojaa. Sen oletetaan palvelevan uskollisesti silloin, kun omistaja suvaitsee sitä tarvita. Näin yleensä käykin, nöyrimmin palvelee uskollinen peräkärry. Sen oletetaan olevan heti valmis palvelukseen vaikka lumikinoksesta kaivettuna.

… mutta peräkärryn huolto unohtuu

Laiminlyötyjä peräkärryjä näkee liikenteessä aivan liian paljon. Ne tunnistaa yleensä valoista: valot eivät pala, vilkut saattavat himmeästi hohtaa, kaikki valot syttyvät jarrutettaessa. Kaikkien tienkäyttäjien onneksi ei usein testata peräkärryn huoltoa vaille jääneitä jarruja tositilanteessa.  

Tomotorin pohdintoja peräkärryn huoltoasiasta tästä linkistä ja tästä peräkärryasiaa yleisemmällä tasolla.

Venetrailereiden huollosta on oma sivunsa. Tästä linkistä pääsee ToMotorin trailerisivulle.

Peräkärryn huolto on tarpeen, vaikka kärry on yksinkertainen laite

Huoltamattomuuden riskit

Jos peräkärryyn tulee muuta kuin sähkövikaa kesken matkan, on kärry pakko jättää mahdollisesti hyvinkin arvokkaine kuormineen tien varteen. Peräkärryssä ei juuri ole sellaisia osia, joiden hajoaminen ei keskeyttäisi matkaa.

Valoviallisen peräkärryn käyttö ei sekään vastuullista ole, vaikkei matka sähkövikaan keskeydykään (ellei poliisi puutu asiaan). Peräkärryn huolto on niin halpaa, että sen laiminlyömisestä koituvat riskit omaisuudelle ja muille tienkäyttäjille on säästöä väärässä paikassa.

Eläinten kuljettaminen tuo erityisvastuuta kärryn kunnosta vastaavalle

Elävien eläinten kuljetukseen tarkoitettujen peräkärryjen huollossa on painotettava erityisesti lastin turvallisuutta. Ei voida sallia tarpeettomia riskejä kyydissä oleville olennoille.

Eläinten jätökset ovat kemiallisesti aggressiivisia aineita ja ne voivat varsin nopeasti heikentää lujankin pohjalevyn materiaaleja. Hevosten koko paino saattaa hetkittäin olla kahden kavion varassa ja samaan aikaan kärry osua kuoppaan. Pohjalevyn kokema pintapaine on hetkellisesti paljon suurempi kuin voisi kuvitellakaan.

Harvoin peräkärryn huollon laiminlyönti aiheuttaa niin erikoisia seurauksia kuin tässä varsin kummallisessa tapauksessa:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009338244.html

Edellä oleva uutinen on toki ääriesimerkki, mutta tiedetään tapauksia, joissa hevosen etujalat ovat menneet jo parhaat päivänsä nähneen pohjalevyn läpi. Tästä on seurannut aiheetonta kärsimystä eläimelle ja taloudellisia ja juridisia seuraamuksia omistajalle.

Hevoskuljetuskärryn kunnostaminen on iso ja erityisvastuullinen työ. Eläinkuljetuskärryjen kunnostuksessa ei voida ottaa pienimpiäkään riskejä, jotka voisivat vaarantaa lastin turvallisuuden.

Juuri uusittu hevosperäkärryn sisusta.

Tämän hevoskuljetuskärryn koko sisustus uusittiin, alusta tarkastettiin, jarrut ja sähköt huollettiin.

Kärry ei vielä riskeerannut hevosten turvallisuutta ja omistaja oli juuri oikeaan aikaan asialla.

Uudistetussa yksiössä kelpaa polleparin porhaltaa kohti uusia seikkailuja.

Hyväkuntoisenkin hevoskuljetuskärryn ramppi voi olla hajoamispisteessä

Hevoskuljetuskärryjen takalaita on yleensä alaslaskettuna myös ramppi. Laidan/rampin materiaali on useimmiten lujaa vesivaneria, joka on päällystetty kumimatolla. Maton tarkoitus on lisätä kitkaa ja suojata vaneria kavioiden raapaisuilta ja iskuilta.

Laidan ylemmät osat pysyvät kunnossa, sillä pystyyn nostettuna kosteus valuu alaspäin. Huono juttu on se, että alaosat ovat kosteita, mikä vääjäämättä johtaa levyn rapautumiseen. Tätä nopeuttaa sekin, että vanerilevy joutuu kemiallisesti haastavaan tilanteeseen hevosten jätösten vuoksi.

Niinpä hevosperäkärryn huollossa kurkistetaan rampin kumimaton alle.

Tämän hevoskuljetuskärryn ramppi on aivan siistin näköinen. Kärryn omistaja oli kuitenkin tiedostanut ramppiin sisältyvän riskin ja toi peräkärryn huoltoon.

Kumimaton alta paljastui karu totuus rampin kunnosta. Omistaja menetteli juuri niinkuin pitääkin: tilataan kärrylle huolto ja laitetaan paikat kuntoon.

Hevoskärryjen eräs erikoisuus

Kärpästen ja paarmojen siirtokunta hevoskärryn valaisimen sisällä.

Hevoskärryn sisällä on kemiallisesti haastava ympäristö sähkölaitteiden kannalta.

Kärryssä ei sisävalo toiminut. Valaisimen sisällä oli karu näky: valaisimessa oli paarmojen ja kärpästen siirtokunta. Ilmeisesti hepo houkutti hyönteiset sisään ja valo vielä sisemmäs.

Hyönteiset eivät sinänsä estä valoa syntymästä, vaikka varsin erikoinen ja tehokas varjostin ovatkin. Syy valottomuuteen oli kemiallinen.

Polttimon sähköympäristö oli tuhoutunut. Olisi ehkä ollut korjattavissa, muttei mielekkäillä kustannuksilla ja vaivannäöllä.

Täysin tuhoutunut poltinkanta.

Kohonneet nopeudet lisäävät riskejä

Peräkärryn suurin sallittu nopeus on noussut. Nykyään saa ajaa enintään 100 km/h aiemman 80 km/h:n sijaan. Monet vanhat kärryt on suunniteltu tuolle alemmalle nopeudelle ja etenkin huoltamattomin pyöränlaakerein ja kuulakytkimin ne voivat olla vaarallisia sekä kuormalle että muille tiellä liikkuville. Ikivanhat renkaat – vaikka niissä olisi kosolti kulutuspintaa jäljellä – voivat olla niin huonokuntoiset, että nopeuden nostaminen voi olla viimeinen niitti renkaan kestolle. Satasen vauhdissa on liike-energiaa 36 % enemmän kuin kahdeksassakympissä, vaikka nopeus on vain 20 % suurempi.

Peräkärryn kaikki huoltokohteet ovat tärkeitä

Peräkärry on hyvin yksinkertainen laite eikä huoltokohtia ole kovin monta eivätkä ne ole teknisesti kovin mutkikkaita.

Peräkärryn pohjalevy ei ole ikuinen

Peräkärryn pohjalevy on yleensä vesi- tai muottivanerista tehty. Kyseinen materiaali on kestää hyvin käyttöä ja erilaisia olosuhteita, mutta ei ole sentään ikuista. Väsyneetkin pohjalevyt kestävät tasaisesti jakautunutta kuormaa kuten maa-aineksia tai halkoja, mutta jos kuorma on pistemäinen – vaikkapa pöytä tai säkki tai hevonen – voi pohjalevy antaa periksi. Vaikka pohjalevy kuorman alla näyttää kestävän, lisäävät tien epätasaisuudet pohjalevyn näkemää kuormaa ääritapauksissa moninkertaiseksi.

Tyhjän peräkärryn suojaaminen pressulla voi tuntua turhalta, eihän kärryssä ole kuormaakaan. Jos pohjalevy saa kuivua ja on suojassa suoralta auringonpaisteelta, sen kestoikä moninkertaistuu. Kuomullisenkin kärryn pohja voi olla kuljetuksen jäljiltä märkä. Kuomun voi jättää kuljetuksen jälkeen aavistuksen verran raolleen, niin ilma vaihtuu ja pohjalevy pääsee kuivumaan.

Hapettumat on yleisin syy valo-ongelmiin

Sähköliittimen vaihto ei ole mutkikas operaatio ja liitin pitäisi vaihtaa säännöllisesti muutaman vuoden välein. Parhaatkaan liittimet eivät kestä jatkuvaa sään armoilla olemista kovin pitkään. Jos liitin suojattaisiin vaikkapa muovipussilla, sen kestoikä moninkertaistuisi.

Peräkärryjen valolaitteet ovat yleensä huonolaatuisia. Niihin pääsee kosteutta ja likaa. Tästä seuraa, että kontaktipinnat hapettuvat ja valojen toiminta käy epämääräiseksi. Huonolle rakenteelle ei voi mitään, mutta peräkärryn huolto saa valot toimimaan ainakin seuraavaan huoltoon asti.

Peräkärryn renkaat vanhenevat

Peräkärryn renkaisiin ei kohdistu veto- eikä kevyimmissä kärryissä jarrutusvoimiakaan. Tässä mielessä renkaat elävät helppoa elämää verrattuna auton tai moottoripyörän renkaisiin. Renkaiden ongelmat eivät tule veto- tai jarrutusvoimista.

Peräkärryn huolto joutuu usein toteamaan, että renkaiden rungot ovat turvattomassa kunnossa. Tämä johtuu yleensä siitä, että rengaspaineet ovat pahasti pielessä ja kärryä käytetään vahvasti ylikuormattuna. Ylikuormaus tekee sen, että kärryn jousitus on pohjassa ja ainoa jousto tulee renkaista. Rengas sietää tätä jonkin verran tasaisella tiellä, mutta kuopissa sen muoto muuttuu paljon enemmän kuin renkaan runkokudoksen on ajateltu pystyvän joustamaan. Ei siis ylikuormata kärryä ja jos on ihan pakkotilanne, niin edes kohotetuilla rengaspaineilla!

Missään ei näe niin vanhoja renkaita kuin peräkärryissä. Usein peräkärryn säilytyspaikka on sellainen, että aurinko paistaa toiseen renkaaseen. Niinpä renkaat voivat olla hauraat eri tavalla ja auringonpuoleinen rengas käytännössä tuhoutunut. Tomotorilla nähty vanhin peräkärryn rengas oli 39 vuotta vanha. Kulutuspintaa oli, mutta kumin haurauden vuoksi renkaan sivun tekstit olivat rapisseet pois eivätkä olleet enää lukukelpoisia. Ikä määriteltiin sillä perusteella, että renkaat olivat alkuperäiset 1980-luvulla ostetussa kärryssä. 

Peräkärryn renkaina ei tarvitse käyttää auton renkaita vaan voidaan tyytyä paljon alemman nopeusluokituksen renkaisiin. Nämä ovat niin paljon halvempia, että kustannussyistä ei renkaiden kunnosta tarvitse tinkiä.

Jarrut ja pyöränlaakerit tarvitsevat huomiota

Jos peräkärryn jarrut ovat olleet joitakin vuosia huoltamatta ja vähällä käytöllä, ne ovat todennäköisesti jumissa. Tämä on vakavasti turvallisuutta vaarantava tekijä hätätilanteissa. Keveimmissä kärryissä ei jarruja ole.

Jarrullinen peräkärry voi ajan mittaan tulla vaaralliseksi, vaikka käyttäjä pitäisi kärrystä hyvää huolta. Tavallisissa liikennetilanteissa ei välttämättä huomaa mitään tavallisuudesta poikkeavaa, vaikka peräkärryn jarrut eivät lainkaan toimisi. Vasta kovissa jarrutuksissa ja isolla kuormalla jarruviallinen kärry käyttäytyy oudosti eikä pysy auton perässä, vaan työntyy sivulle. Edes loppuunkuluneille jarruille ominainen kitinä ja rohina eivät välttämättä kantaudu vetoautoon sisään.

Jarrulliset kärryt on katsastettava kahden vuoden välein. Katsastuksessa tarkistetaan, että jarrut toimivat lain säätämissä rajoissa. Jarrujen yleiskuntoon ja kuluneisuuteen ei juurikaan kiinnitetä huomiota.

Peräkärryjen jarruissa ei yleensä ole automaattista säätöä, vaan peräkärryn huollossa säätö tehdään työkaluilla koko kärry kohotettuna pois pyöriensä varasta. Kohtalaiseen tulokseen pääsee pihallakin kärryn alla, mutta hyvään tulokseen tarvitaan nosturin apua.

Peräkärryn huonokuntoinen jarru.

Siisti ja hyvin kohdeltu peräkärry reputti katsastuksen jarrutestissä. Jarrut olivat kaameassa kunnossa. Kuvassa alemman jarrukengän koko kitkapinta oli irronnut ja ylemmänkin kengän pinta on irtoamaisillaan. Jarrurumpu oli onneksi säästynyt vaurioilta.

Jarrut eivät olleet toimineet pitkään aikaan eikä omistaja ollut huomannut mitään erikoista.

 

Myös huoltovapaat laakerit on tarkastettava

Peräkärryn pyöränlaakereiden tyypillinen huoltoväli on 1–2 vuotta. Jos laakeritiivisteet ovat huonossa kunnossa, voi jopa yksi vuosi olla liikaa. Peräkärryn huoltoon kuuluu myös moitteettomassa kunnossa olevien laakereiden tiiviyden tarkistus. 

Huoltovapaat laakerit on suunniteltu niin tiiviiksi ja niin hyvillä voiteluaineilla voidelluiksi, etteivät ne tarvitse säännöllistä huoltoa. Edellytyksenä kuitenkin on, että laakerien vesi- ja pölysuojat ovat täydellisessä kunnossa. Tämä on kova vaatimus. Ennaltaehkäisevään peräkärryn huoltoon kuuluu aina laakereiden tiiviyden tarkistus. 

Etenkin venetrailereiden pyöränlaakerit ovat erityisessä vaaravyöhykkeessä. Traileri ajetaan veteen eikä vesi saa päästä laakereihin. Järvivesikään ei ole hyväksi laakeriteräkselle, mutta jo Itämeren alhaisella suolapitoisuudella veden kanssa tekemisiin joutuva laakeri tuhoutuu nopeasti.

Huoltovapaa laakeri suhtautui vapauteensa liiankin tosissaan.

Vesi on vanhin voitehista mutta pyöränlaakereiden voiteluun on parempaakin tarjolla. Suolalla ryyditetty vesi on vielä pahempaa.

Huoltovapaita laakereita ei ole suunniteltu tarkistettavaksi ja huoltovoideltavaksi. Niiden kunnon voi kuitenkin arvioida kuuntelemalla ja käsin kokeilemalla.

Tämä on ääriesimerkki viallisen laakerin käytöksestä. Nelipyöräkärryssä tämä tulee esiin varsin myöhään. On syytä vaihtaa kaikkien pyörien laakerit.

Jousitus kuluu kuorman alla ja voi hajota myös ajan myötä

Peräkärryissä on useita jousitustyyppejä. Edullisimmillaan jousi on vain kumi, jota vääntösauva kiertää. Tällaisella rakenteella on vaikea saada jousitusta toimimaan kunnolla sekä tyhjän että täyteen kuormatun kärryn alla. Vaikka kumi on varsin joustavaa, ei jousto ole häviötöntä: muotoaan muuttava kumi lämpiää eli kuluttaa energiaa. Niinpä kumijousi toimii myös iskunvaimentimena.

Metallisia jousia on useaa tyyppiä. Jousi voi olla kierrejousi, jollainen on tuttu näky henkilöautoista, tai sitten se voi olla lehtijousi, jollaisia käytetään raskaammassa kalustossa. Kierrejousi on lähes häviötön, joten se vaatii erillisen iskunvaimentimen. Lehtijousi perustuu päällekkäisiin jousilehtiin. Tällaisella rakenteella on sen verran häviöitä, että iskunvaimenninta ei välttämättä tarvita, vaikka yleensä vaimenninta käytetään.

Jousitus on mitoitettu tietylle maksimikuormalle ja ylikuormaus on haitaksi paitsi jousitukselle, myös koko kärryn rakenteelle. Jos jousi on pohjassa, se ei ole enää jousi vaan päästää iskut suoraan läpi. Peräkärryssä on tällaisen tapauksen varalta vielä kumikartiot viimeisenä puolustuslinjana. Jos kumikartio joutuu töihin, on jotain mennyt yli sen, mihin peräkärry on tarkoitettu. Peräkärryn huollossa näkee helposti, millaisilla kuormilla kärryä on pääosin käytetty.

Halpojen jousitusrakenteiden yksi ongelma on puutteellinen kyky reagoida kunnolla toisaalta kevyisiin ja toisaalta raskaisiin kuormiin. Tyhjänkin kärryn pitäisi aina pitää jousitusta edes hiukan painuneena. Tällöin kärry voi joustaa sekä ylös- että alaspäin riippuen siitä, ajetaanko kuoppaan vaiko töyssyyn. Usein tyhjä kärry on niin kevyt, että jousitus on ”ylöspäin pohjassa” eikä kärry jousta kuin vasta isoissa iskuissa. Tasaisella tiellä kärry ei jousta lainkaan, minkä tuntee kärryn pompottamisena.

Pari valokuvaa selventää, millaisia jousitusongelmia peräkärryn huollossa nähdään.

Uusi lehtijousi ja sen kolme lehteä.

Tältä näyttää uusi lehtijousi. Siinä on kolme lehteä päällekkäin. Lehtien pituudella voi säätää jousen progressiota.

Kova käyttö ja ruoste ovat tässä tehneet tehtävänsä. Alin jousilehti on poikki. Kärryn kantavuus on vioittuneelta puolelta paljon suunniteltua alempi. Kärry kulkee kuormattuna vinossa ja huojahtelee vaarallisesti. Peräkärryn huolto muuttuu peräkärryn korjaamiseksi. Kuvassa näkyy myös kumikartio, joka on pelastava enkeli, jos jousitus on menossa pohjaan. Tässä tapauksessa on ollut todella tarpeen.

Kuulakytkin arvostaisi voitelua

Vetokoukun nupit ovat valitettavan usein ruosteisia, suojaamattomia eikä niitä ole voideltu mahdollisesti koko käyttöikänsä aikana.

On totta, että voideltu vetokoukun nuppi saattaa tohria housunlahkeet, mutta kun nuppi peitetään suojakupilla, vältytään tältäkin haitalta.

Vetokoukun nupin voitelulla pyritään vähentämään nupin ja peräkärryn kuulakytkimen välistä kitkaa. Kyse ei ole niinkään vetokoukun nupin hyvinvoinnista kuin kuulakytkimen kunnosta. Vetokoukun nupin voitelu muistuttaa vielä tärkeämmästä eli kuulakytkimen voitelusta. Suihkaus yleisvoiteluainetta (CRC, WD-40) pidentää ikää ja vähentää kitinää.

Peräkärryä käytetään vastoin spesifikaatioita

Peräkärry on suunniteltu tietyin mitoitusperustein

Teollisesti tuotetun peräkärryn suunnittelijalle annetaan tietyt suunnitteluraamit ja -spesifikaatiot (ja valitettavasti myös aivan liian tiukka hintaraami). Hyvään suunnittelukäytäntöön kuuluu myös varmuusmarginaalien mitoitus sellaiseksi, ettei harvinainenkaan väärinkäyttö aiheuta katastrofia.

Tuskinpa mitään laitetta käytetään niin rankalla tavalla mitoituksen vastaisesti kuin peräkärryä. Suunnittelija ei ole ajatellut, että peräkärryn huolto jätettäisiin jatkuvasti tekemättä eikä sitä, että ainoa kuormalaji olisi ylikuorma.

Kuulakytkimeen on voitava luottaa ja siksi se pitää huoltaa säännöllisesti.

Peräkärryt altistuvat seisovalle vedelle

Venetrailerit ajetaan veteen ja meren rannalla suolaiseen veteen. Niiden pitäisi se sietää ja aluksi sietävätkin, mutta vuosien myötä suojaukset hapertuvat ja liikkuvat osat joutuvat alttiiksi nopeasti syövyttävälle vedelle. Elleivät laakereiden ja muiden toimilaitteiden suojaukset ole kunnossa, putoaa kärryn elinikäennuste jyrkästi. Peräkärryn huolto on etenkin veneilijän kalustolle tarpeen.

Peräkärry ylikuormataan

Peräkärryyn tulee helposti ja huomaamatta kuormaa paljon laillista tai suunniteltua enemmän. Tyypillisen jarruttoman peräkärryn (750 kg) maksimikuorma on 570 kg ja lavan koko 270×140 cm. Tällaiselle lavalle saa kuormata täysin kuivaa multaa  noin 30 cm korkeudelta. Jos multa on märkää, jo 15 cm saattaa ylittää kärryn kantavuuden. Halkoja lastataan usein niin, että kuorma pursuaa laitoja korkeammalle. Todellisuudessa kantavuus tulee vastaan jo ennen matalienkaan laitojen yläreunaa.  

Kuormaamisesta on paljon hyviä ohjeita. Tässä eräs:

https://www.op-media.fi/liikenne/turvallisesti-tien-paalla-nain-lastaat-perakarryn-oikein-ja-valtat-vaaralliset-mokat/

Peräkärry voi olla väärin mitoitettu

Peräkärry on yksinkertainen tuote ja niitä on tehty itsekin vaikkapa vanhan Mossen taka-akselistosta. Nykyään peräkärryihin saa valmiita akselirakenteita ja valopaketteja. Valmiita komponentteja on kovin eri tasoisia, jos on rakentajiakin.  Niinpä peräkärryjen laatu voi vaihdella suuresti jopa samoista komponenteista tehtynä.

Peräkärryn huolto on hyvä ylläpitoinvestointi

Pidetään huolta uskollisesta palvelijasta

Vaikkei peräkärryn huoltoa Tomotorissa tehtäisikään, niin kärryn omistaja voi pidentää palvelijansa käyttöikää muutamalla kenen hyvänsä tehtävissä olevalla konstilla ilman työkaluja:

  • Pidetään liitin suojassa sateelta eikä anneta sen hautautua lumihankeen.  
  • Tarkastetaan rengaspaineet edes vuosittain. Samalla tutkitaan, onko renkaan reunoissa halkeamia.  
  • Tarkastetaan, että peräkärryn vetoaisan kuulakytkin lukkiutuu auton vetokoukkuun kunnolla.
  • Vetoaisan kuulakytkin pidetään voideltuna.
  • Vetokoukun nuppiin suihkutetaan yleisöljyä ennen kärryn kytkemistä koukkuun.  
  • Tarkastetaan, että valot toimivat asianmukaisesti.  
  • Suojataan kärryn pohja niin, että se pysyy kuivana.  
  • Varmistetaan kuomullisen kärryn ilmanvaihto.
  • Tarkastetaan jarrullisen peräkärryn jarrut. Tämän voi tehdä työntämällä kärryä vetoaisasta taaksepäin, jolloin jarrujen pitäisi panna vastaan.