Peräkärryjen huolto: 5 turvatekijää

Peräkärryt Suomessa

Monet ovat ratkaisseet tilapäiset kuljetustarpeensa peräkärryllä. Onhan paljon kuljetettavaa, jota ei henkilöautolla saa kulkemaan eikä kuljetettavaa ole niin usein, että pakettiautoa kannattaisi tähän tarpeeseen hankkia. Monet kärryt reissaavat vain yhtä väliä: kesämökille ja takaisin. Valitettavasti katsastuspakon ulkopuolella olevien peräkärryjen huolto jää usein tekemättä.

Suomessa on noin 900.000 kevytperäkärryä. Tämä on uskomattoman suuri luku. (https://www.is.fi/autot/art-2000006519081.html).

Peräkärryjä on useaa eri lajia ja niiden suurin sallittu massa ja muutkin ominaisuudet vaihtelevat. On paljon erikoissovellutuksia kuten venetrailerit ja vain aivan tiettyyn tarkoitukseen rakennetut peräkärryt. Tässä ei käydä tarkemmin läpi eri peräkärrylajien eroja, vaan keskitytään peräkärryjen huoltoon.

Oli peräkärry millainen hyvänsä, se tarvitsee säännöllistä huolenpitoa. Peräkärry ilahtuu edes joskus tehdystä huollosta ja niin ilahtuvat tiellä samaan aikaan liikkuvat kulkijat. On mukava, jos peräkärry pysyy koukussa kiinni, siinä on toimivat valot ja jarrut eikä pohjakaan petä tien töyssyissä.

Tomotorin tarjoama peräkärryjen huoltopalvelu tästä.

Peräkärryjen kuorma, niiden vetämiseen tarvittava kalusto ja ajokortti

Peräkärryllä voi laillisesti vetää pienempiä kuormia kuin kuvitellaan. Maksimikuorma riippuu paitsi kärrystä itsestään, myös sitä vetävästä autosta ja joissakin tapauksissa myös kuljettajan ajokortista. Usein kärry kuormataan melko kevyillä tavaroilla, eikä ajatella siitä kovin suurta kokonaispainoa kertyvän. Juuri tässä on peräkärryn kuormauksen sudenkuoppa: kevyistä esineistä kertyvä kokonaiskuorma voi olla paljonkin suurempi kuin kuvitellaan.

On paljon autoja, joilla ei saa vetää edes yleisintä kevytperäkärrytyyppiä, jos kärry on täyteen kuormattu (kokonaismassa 750 kg). Moniin autoihin ei vetokoukkua saa lainkaan tai sen maksimikuorma on mitoitettu polkupyörien kuljettamiseen.

(https://www.autoliitto.fi/tiedote/kevytperakarryn-maksimikuorma-yllattaa-pienuudellaan).

Peräkärryjen huoltoa ei tulla ajatelleeksi

Peräkärry otetaan käyttöön tilanteissa, joissa tarvitaan erityistä, normaalista poikkeavaa kuljetuskykyä. Kärry tekee tehtävänsä nöyrästi ja unohtuu käytön jälkeen. Ei tulla ajatelleeksi, että peräkärrykin on tekninen laite, jossa on liikkuvia osia ja hapettuvia liittimiä. Liikkuvia osia on niin vähän, että ne ovat kaikki kriittisiä turvallisuuskomponentteja. Minkä hyvänsä osan hajoaminen voi johtaa onnettomuuteen. Vetoautot voivat olla täyttä huolto-ohjelmaa nauttivia, mutta niillä hinattavien peräkärryjen huolto pahasti laiminlyöty.

Huoltamattoman peräkärryn tunnistaa valoista: joko ne eivät pala lainkaan tai toimivat jokseenkin epämääräisesti. Tämä on muille tienkäyttäjille selvä varoitusmerkki. On todennäköistä, ettei kärry ole saanut tarpeellista huolenpitoa muiltakaan osin. Valoviat eivät yleensä johda onnettomuuksiin, mutta ns. tilanteita saattaa tulla. Jos valoja ei ole huollettu, eivät todennäköisesti pyörän laakerit eivät ole saaneet tuoretta rasvaa eikä kuulakytkinkään mahdollisesti lukkiudu luotettavasti.

Huoltamaton peräkärry on vältettävissä oleva tieturvallisuusriski. Riskin otto koskee myös omaisuutta. Jos peräkärry tekee tenän kesken matkan, on sekä kärry että kuorma jätettävä tien poskeen.

Viisi turvatekijää

Käydään läpi viisi keskeistä peräkärryjen huoltotyössä kohdattua tärkeää turvallisuustekijää.

Turvatekijä 1: Peräkärryn sähköt ja jarrut

Peräkärryjen sähköosat ovat hämmästyttävän halpoja ja myös hämmästyttävän vika-alttiita. Ammattitason vetokoukkuliittimiä ei ole useimpien liittimiä myyvien liikkeiden valikoimissa. Liitin pitäisi vaihtaa muutaman vuoden välein.

Valitettavan harvoin näkee iäkkäämpää peräkärryä, jonka valot olisivat täysin kunnossa. On suuri vaara muille tielläliikkujille, jos vilkut tai jarruvalot eivät toimi. Rekisterivalo ei ole turvallisuusriski, mutta kyllä sekin saisi toimia.

Jarrulliset peräkärryt voivat olla vaarallisia, vaikka omistaja on pitänyt kärrystä hyvää huolta. Normaaliajossa ei välttämättä huomaa mitään kummallista, vaikka peräkärryn jarrut eivät lainkaan toimisi. Vasta kovissa jarrutuksissa ja ehkäpä lisäksi isolla kuormalla jarruton kärry käyttäytyy huonosti eikä pysy auton perässä, vaan työntyy sivulle. Kun loppuun kuluneet jarrut alkavat pitää ääntä, ei ääni välttämättä kuulu vetoautoon sisään.

Jarrulliset kärryt pitää katsastaa vuosittain, mutta katsastuksessa riittää, että jarrut toimivat. Niiden yleiskuntoon ja kuluneisuuteen ei kiinnitetä huomiota.

Turvatekijä 2: Peräkärryn renkaat

Peräkärryn renkaista ei yleensä kulutuspinta kulu loppuun. Vaihtotarve määräytyy pikemminkin vuosien ja auringon ultraviolettisäteilyn tuomasta renkaan haurastumisesta kuin kulutuspinnan loppumisesta. Auringonpaisteen vuoksi renkaiden kunto voi olla kovin erilainen. Varjon puolella on helpompaa.

Käyttöä vailla olevan peräkärryn jarrut jäävät jumiin varsin nopeasti. Jarruttomuus tai vain toispuoleinen jarrutus ovat hyvin vakavasti turvallisuutta vaarantavia tekijöitä äkkijarrutuksissa. Jarrut voi itsekin tarkistaa työntämällä kärryä vetoaisasta taaksepäin, jolloin vetoaisaan kohdistuvan voiman pitäisi saattaa jarrut toimimaan kummallakin puolella.

Turvatekijä 3: Pyöränlaakerit ja kuulakytkin

Kuulakytkin ja pyörien laakerit ovat turvallisuuden kannalta kriittisiä osia. Niiden on oltava kunnossa. Peräkärryn suurin laillinen nopeus on nostettu aiemmasta 80 km/h:sta 100 km/h:in. Vaikka nopeus on noussut 20 %, on liike-energia noussut 36 %! Niinpä huoltamattomien laakereiden tuoma riski on noussut suuresti. Nopeuden nosto ylittää mahdollisesti vanhan kärryn suunnittelurajat ja huoltamattomuus voi viedä katastrofiin. (https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottori-testaa-perakarrylla-vaistetaan-95-km-h-nopeudella/).

Eräissä peräkärryissä on huoltoa kaipaamattomat laakerit. Tämä on hienoa teoriaa ja totta etenkin hyvissä olosuhteissa. Näidenkin kärryjen laakerit on syytä tarkastaa tiivistevaurioiden varalta. Pyöränlaakereiden suositeltu huoltoväli on 1–3 vuotta.

Peräkärryjen irtoamisia vetokoukusta tapahtuu vuosittain. Niitä ei ole paljon, mutta yksikin vapaasti maantiellä seikkaileva peräkärry on liikaa. Näille onnettomuuksille on yhteisenä piirteenä se, ettei kuulakytkin ollut lukkiutunut kunnolla. Kuulakytkimet indikoivat, ovatko ne lukossa, mutta lukitus voi jäädä tarkistamatta tai lukitusindikaattori ei toimi.

Huoltamattoman kuulakytkimen mekanismit eivät toimi kunnolla. Saattaa syntyä vaikutelma, että kärryn kiinnittäminen autoon olisi onnistunut, vaikkei se olekaan. Kuulakytkin on erittäin ikävässä paikassa vetoauton pölyssä tai vesisumussa. Jo niinkin pieni seikka kuin ruiskaus yleisvoiteluainetta vetokoukun nuppiin ennen peräkärryn kytkemistä helpottaa kuulakytkimen elämää. Kytkintä vääntävät ja kuluttavat voimat pienenevät, kun kitka koukussa vähenee.

Turvatekijä 4: Kuormaaminen

Kuormaaminen ei ole peräkärryjen huolto-ongelma, mutta jokunen sana siitäkin on hyvä mainita.

Peräkärryn suunnittelussa ollaan hiukan naiiveja. Ajatellaan, että peräkärryä käytetään suunnittelijalle annetun spesifikaation mukaisesti. Suunnittelussa käytetään tiettyjä varmuuskertoimia, mutta varmuuskertoimien tarkoitus on kompensoida materiaalien laatuhajontaa ja valmistuksessa olevia epätarkkuuksia. Kertoimet varautuvat myös jonkin verran ylikuormaustilanteisiin, mutta varmuusmarginaalin tarkoitus ei ole varautua tarkoitukselliseen väärinkäyttöön.

Lasti kasvaa ylikuormaksi, kun kuormataan sylillinen tai lapiollinen kerrallaan. Aina sopii vielä pieni lisäys. Kärryllä on ajateltu kuljetettavan painavaa, vähän tilaa vievää kuormaa tai sitten kevyttä, paljon tilaa vievää kuormaa. Turhan usein käyttäjä yhdistää nämä niin, että kuorman sisältö on painavaa ja kaikki tila käytetään. Ei ole mitenkään epätavallista, että peräkärryn suunnittelukuorma ylitetään 50–100 prosentilla. Suunnittelijat olettavat myös, että peräkärryjen huolto-ohjelmaa noudatetaan.

Ylikuormaus pahentaa peräkärryn tekniikan tilannetta joka suhteessa. Pohjassa oleva jousitus on vain kiinteää rautaa ja kaikki jousitus on vain renkaiden muodonmuutoksen varassa: kärry on epävakaa töyssyissä ja saattaa pompata holtittomasti. Kun jouset eivät osallistu enää kuorman kantamiseen, ovat renkaat kovilla. Kun peräkärryn huolto on muutenkin unohdettu, on mahdollista, että renkaat ovat alipaineiset.

Renkaat kantavat toki muutenkin koko kärryn ja kuorman painon, mutta kuoppa tai töyssy pakottaa ne joustamaan myös sen jouston, joka pohjassa olevilta jousilta jää kantamatta. Niinpä renkaan muoto on hetken hyvin litteä eikä renkaan sivujen tukikudos pidä tästä lainkaan. Vanha ja auringonpaisteen syömä rengas saattaa jopa revetä tällaisessa tilanteessa.

Peräkärryjen huolto takaa, että rengaspaine on kohdallaan huollosta lähdettäessä. Se myös varmistaa, että rengas on rakenteeltaan asianmukaisessa kunnossa ja sillä on edes teoreettisesti mahdollista pärjätä ylikuorman kanssa. Käyttäjän vastuulla kuitenkin on pitää huolta rengaspaineista ja toisinaan vilkaista renkaiden kuntoa.

Tässä kuormausniksejä pähkinänkuoressa:

https://www.op-media.fi/liikenne/turvallisesti-tien-paalla-nain-lastaat-perakarryn-oikein-ja-valtat-vaaralliset-mokat/

Turvatekijä 5: Pohjalevy

Pohjalevy voi olla niin huonossa kunnossa, ettei käyttäjä uskalla astua sille. Silti sen päälle kuormataan painavaa tai arvokasta tavaraa. Pohjalevy on yleensä vesi- tai muottivaneria ja varsin kestävää. Ikuista se ei kuitenkaan ole. Kuormien rasittamat kehnokuntoisetkin pohjalevyt kestävät tasaisesti jakautunutta painoa kuten maata tai halkoja, mutta pistemäinen kuorma voi olla pohjalevylle liikaa. Peräkärryjen huoltohenkilöstö on nähnyt niin monenlaisia enää hädin tuskin pohjalevyksi tunnistettavia ratkaisuja, että oman kärryn huonoa pohjaa ei tarvitse nolostella huoltoon tullessa.

Peräkärryjen huoltovinkkejä

Peräkärryjen huoltohenkilöstö antaa peräkärryille sen huollon, mikä niille kohtuudella kuuluu. Kärryn luotettavuutta voi käyttäjä ylläpitää muutamalla konstilla:

• Suojataan sähköliitin vaikkapa muovipussilla sekä sateelta että lumelta.
• Rengaspaine tarkastetaan ennen käyttöä ja mieluusti muulloinkin. Hyvä ohjepaine on 3 bar.
• Jos rengas tyhjenee seisonnan aikana, sen reunat voivat renkaan litistyessä vahingoittua. Ei päästetä rengasta tyhjäksi.
• Kuulakytkimen lukkiutuminen vetokoukkuun tarkastetaan ja voidellaan kuulakytkin.
• Tarkastetaan valot.
• Peitetään peräkärryn pohja niin, ettei se olisi jatkuvasti märkä.
• 1–2 vuoden välein käydään peräkärryjen huoltoliikkeessä hoidattamassa kärry kuntoon.