Moottorisahojen huolto ja turvallisuus

Moottorisaha on erittäin vaarallinen laite ja suunniteltu tuottamaan tuhoa ja hävitystä. Sen tuhovoima on suoraan käyttäjän käsissä ja vinhasti pyörivä teräketju paljaana käden ulottuvilla. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että koneen voima suunnataan oikein. Riskitasoa ei nosteta yhtään korkeammalle kuin on välttämätöntä puun kaatamiseksi tai polttopuun pienimiseksi.

Tässä linkissä on Tomotorin tarjoama moottorisahojen huoltopalvelu.

Aktiivinen ja passiivinen turvallisuus

Moottorisahan turvallisuudella on kaksi turvalinjaa. Aktiivisen turvalinjan keskiössä on käyttäjä ja hänen tapansa toimia. Passiivinen turvalinja koostuu rakenteista, suojavarusteista ja olosuhteista. Niillä joko estetään ennakolta vahinkojen syntymistä tai minimoimaan vahinkojen seurauksia.

Itse moottorisaha ja sen kunto vaikuttavat sekä aktiiviseen että passiiviseen turvallisuuteen. Vaikka sahassa olisi kaikki turvallisuutta edistävät suojat kuten takapotkusuoja tai ketjusieppo, on väärin huollettu teräketju merkittävä vaaratekijä. Ketjusta on pidettävä huoli jatkuvasti, pelkkä vuotuinen tai edes viikottainen huolto ei riitä. Tässä moottorisaha eroaa kaikista muista pientaloasukkaan koneista. Saha vaatii tai ainakin tarvitsee huoltoa käyttöpäivinä jatkuvasti eikä vain vuosittain.

Sahan kunto vaikuttaa aktiiviseen turvallisuuteen siksi, että hyväkuntoisella koneella työ sujuu juohevasti ja tavalla, jolla konetta on tarkoitus käyttää.

Moottorisahojen huolto on tärkeä turvallisuustekijä ja osa passiivista turvallisuutta. Huolto koetaan toimeksi, jonka tehtävä on pitää saha toimintakuntoisena. Huollon laiminlyönnillä voi olla paljon vakavampia seurauksia kuin vain huono käynnistyvyys tai kehnoon kuntoon päässyt, lähinnä pölyä tuottava terä.

Moottorisahassa on turvalaitteita, joiden on oltava kunnossa kaikissa tilanteissa. Niiden toimiminen tai toimimattomuus tulee esiin vasta, kun ne ovat todella tarpeen. Jos moottorisahojen huolto on laiminlyöty, voivat seuraukset olla kohtalokkaat.

Sahan kunnosta riippumatta ehdottomasti tärkein turvatekijä on moottorisahan käyttäjä. Hän on aktiivinen turvatekijä, joka omilla toimillaan luo turvallisuuden tai turvattomuuden. Parhaatkin turvavarusteet ja huolellisinkin moottorisahojen huolto ovat passiivisia turvatekijöitä. Ne eivät voi täysin turvata käyttäjää tai hänen ympäristöään vahingoilta. Moottorisaha on niin tehokas laite, että se melkeinpä yllyttää käyttäjää yrittämään liian vaikeita töitä. On myös tiedettävä, millaisiin töihin hankittu saha on tarkoitettu.

Riskit on puuta sahattaessa minimoitava, sillä riskin toteutumisen seuraukset ovat pahat. Työt on kuitenkin tehtävä. Siksi käyttäjän pitää huolehtia moottorisahan huollosta ja turvavarusteiden käyttämisestä. Puun kaatoon tai pätkimiseen emme voi ohjeita antaa.

Moottorisahojen huoltotyön ydin: ketju,laippa ja turvavälineet

Moottorisahaa on huollettava päivittäin ja jopa kesken päivän. Päivittäishuolto on käyttäjän itse tehtävä. Päivittäishuollon pääkohde on teräketju.

Moottorisaha ja turvallisuus

Minkä tahansa laitteen turvallisuus muodostuu aktiivisesti ja passiivisesti. Aktiivinen turvallisuus määrittyy tavasta, jolla laitetta käytetään ja johon käyttäjä voi vaikuttaa työtavoillaan. Passiivinen turvallisuus pyrkii rakenteiden, varusteiden ja työskentelyolosuhteiden avulla estämään onnettomuuksia ja jos sellainen kuitenkin tapahtuu, minimoimaan vahinkoja.

Moottorisahan käytöstä syntyvät onnettomuudet ovat lähes aina seurausta siitä, miten sahaaja konettaan käyttää. Sahapukkityöt yleensä sujuvat, jos maltti on mukana. Sen sijaan pystyssä olevien puiden karsiminen tai puiden kaataminen vie ainakin amatöörin pois turvalliselta vyöhykkeeltä. Käyttäjän osaaminen ja turva-ajattelu nousevat ratkaisevaan rooliin.

Moottorisaha ja sen kunto kuuluvat sekä aktiiviseen että passiiviseen turvallisuuteen. Sahan rakenteelliset turvasuojat kuten takapotkusuoja tai ketjusieppo eivät vaadi kuin ajoittaisen tarkastuksen. Väärin huollettu ketju on merkittävä vaaratekijä. Ketjusta on pidettävä huoli jatkuvasti, pelkkä vuotuinen tai edes viikottainen huolto ei riitä. Tässä moottorisaha eroaa kaikista muista pientaloasukkaan koneista. Moottorisaha on huoltointensiivinen.

Emme tässä tekstissä puutu sahaamisesta käyttäjälle ja ulkopuolisille aiheutuviin vaaratilanteisiin. Tämä kirjoitus keskittyy moottorisahojen huoltoon ja turvallisuuteen, joten jätämme kaatotyöt ja karsimisen sekä konkelossa olevien puiden selvittelyn ammattitason metsureille! Pitää tietää osaamisensa rajat.

Kun seuraa ammattimetsurin työtä, kiinnittyy huomio siihen, miten itsestään selvästi he sonnustautuvat turvavarusteisiinsa. Turvallisuutta luodaan jo ennen työhön ryhtymistä. Metsurien suojavaatteet ovat erityisesti moottorisahalta suojaavia. Niiden sahan terältä suojaava kangas on tehty erittäin pitkäkuituisesta ja sitkeästä materiaalista. Se pystyy pysäyttämään sahan ahtautuessaan teräketjun ja vetorattaan väliselle alueelle.

Näin toimii viiltosuojavaatetus. Reiteen voi sattua, mutta mitään kohtalokasta ei tapahdu: https://www.youtube.com/watch?v=aWZmFcJ2pr4

Moottorisahojen huolto

Moottorisaha poikkeaa useimmista muista pienkoneista sikäli, että sitä joudutaan huoltamaan jatkuvasti. Sen teräketju vaatii ajoittaisen teroituksen ja kiristyksen useita kertoja päivässä.

Huoltamatonkin ketju saa puun poikki, mutta kuluu ennenaikaisesti ja saa myös laipan kulumaan enemmän kuin olisi tarpeen. Lastun veistäminen sahausurasta teräketjun avulla on se työ, johon moottorin tehoa tarvitaan. Tylsä terä ei pysty lastua irrottamaan vaan liukuu puun pinnalla tekemättä hyödyllistä työtä. Tästä syystä se ei pysty moottoria kunnolla kuormittamaan. Moottori alkaa käydä ylikierroksilla. Moottorisahojen ärhäkkäät kaksitahtimoottorit eivät tästä pidä. Polttoaineen energia menee moottorin kierrosten nostamiseen eikä hyödylliseen työhön.

Moottorisahan teräketjun on oltava terävä ja sopivalla kireydellä. Kun sahausjälki on pikemminkin purua kuin lastua, on aika teroittaa terä. Terän on myös upottava puuhun suorassa eikä vedellä sivulle. Vetely on seurausta epäonnistuneesta, epäsymmetrisestä teroituksesta.

Teroittamiseen käytetty muutama minuutti saadaan ilman muuta takaisin paremman työtehon myötä.

Uusi teräketju vai teroittaminen?

Jotkut teroittavat moottorisahan terän rutiininomaisesti, jotkut ovat hankkineet useita teräketjuja ja vaihtavat niitä edellisen terän tylsyttyä. Uusi terä antaa parhaan työtehon, sillä se on varmasti hyvin teroitettu.

Terän teroittaminen ei ole vaikeaa varsinkaan harrastelijasahaajan tarvitsemalle tasolle. Niinpä useiden teräketjujen käyttäminen ei juurikaan säästä aikaa ja vaatii tietysti rahaakin. Onnistunut välimuoto on, että hankitaan useita teriä, joita työpäivän aikana tarvittaessa vaihdetaan ja teroitetaan ne sitten kerralla kaikessa rauhassa.

Jos teräketjuja on kertynyt useampia, ne kannattaa teroituttaa kaikki moottorisahojen huoltoon erikoistuneella ammattilaisella. Seuraavaksi kaudeksi on taas käytettävissä uuden veroiset terät ja loppuun kuluneet poistettu vahvuudesta.

Teräketjua ostettaessa on oltava varma siitä, mitä tarvitsee. On monenlaisia keskenään epäsopivia mutta aivan samanlaisilta näyttäviä teräketjuja. Sahan laipassa ja ohjekirjassa on tiedot siitä, millainen ketju sahaan on tarkoitettu.

Näin opastaa Husqvarna teroittamaan teräketjua moottorisahojen huoltovideolla:

Näin opastaa Stihl omalla moottorisahojen huoltovideollaan:

Vielä Jonseredin teroitus heidän moottorisahojen huoltovideollaan:

Moottorisahan käyttäjä joutuu itse huolehtimaan useista sahan huoltotyöstä (ketjuöljyn täyttö, terän kireys, terän teroitus). Vähintään vuosittain on syytä viedä saha moottorisahojen huoltoon erikoistuneeseen ammattiliikkeeseen. Terälaippa pitää tarkistaa ja nokkapyörä voidella, turvalaitteet pitää käydä läpi. Moottorin suodattimet ja sytytystulppa on huollettava. Samalla voidaan teroituttaa työssä tylsyneet teräketjut.

Moottorisahan polttoaine ja ketjuöljy

Moottorisahaan ei pidä laittaa polttoaineeksi mitä hyvänsä bensiiniä eikä teräketjun voiteluun mitä hyvänsä öljyä.

Polttoaineeksi pienkonebensiiniä

Moottorisaha työntää pakokaasunsa käyttäjän lähelle. Bensiinit ovat helposti haihtuvia ja vahvoja rasvaliuottimia. Siksi ne ovat elimistön kannalta aggressiivisia kemikaaleja, jotka vaivatta läpäisevät ihon suojakerrokset. Polttoaineen lyijyttömyys on poistanut vaarat vain lyijyn osalta. Kaikki muut kemialliset terveysriskit ovat edelleen jäljellä ja jopa pahentuneet.

Tomotor suosittelee pienkoneisiin niitä varten kehitettyjen pienkonepolttoaineiden käyttöä. Ne ei ole läheskään niin vahingollisia kuin pumppubensa. Moottorisahojen moottorit ovat kaksitahtisia eikä niille sovi tarjoilla ruohonleikkurin nelitahtibensiiniä.

Pienkonebensiini kestää säilyttämistä paljon paremmin kuin huoltoaseman autoille tarkoitettu pumppubensa. Moottorisaha ja sen tankissa oleva polttoaine saattaa seistä pitkiä aikoja. Vähitellen bensiinin koostumus muuttuu vähemmän käyttökelpoiseksi. Pienkonebensiini ei tavanomaisissa säilytyslämpötiloissa juurikaan hapetu eikä haihdu ja säilyttää siksi ominaisuutensa varsin hyvin.

Teräketjun voiteluun biohajoavaa teräketjuöljyä

Moottorisahan teräketju voidellaan ns. kaiken hukkaavalla tavalla. Voiteluöljy ei kierrä, vaan se käytetään vain kerran. Öljy lentää vinhasti pyörivästä teräketjusta luontoon tai imeytyy sahattavaan puuhun tai jää lastuihin. Kun käyttää litran teräöljyä, kaataa samalla välillisesti litran öljyä maahan. Ei siis ole samantekevää, mitä ketjuöljyä käytetään.

Biohajoavien öljyjen aiheuttama haitta on pienempi kuin mineraaliöljyjen. Biohajoavien öljyjen säilyvyys on mineraaliöljyjä huonompi, nehän on suorastaan suunniteltu hajoaviksi. Ongelmaa ei pidä liioitella, mutta biohajoavaa öljyä ei suositella ostettavaksi kuin korkeintaan vuoden tai kahden tarve kerrallaan.

Tässä lisää tekstiä polttoaineiden ja voiteluaineiden käytöstä.