Pienkonebensiini ja voiteluaineet

Vaikka tässä artikkelissa esitetään suosituksen omaisesti ohjeita tiettyjen poltto- ja voiteluaineiden käyttöön (vaikkapa ruohonleikkureihin), on koneen käyttäjä vastuussa omista valinnoistaan. Jos koneella on erityisiä vaatimuksia, ei yleisluontoinen artikkeli voi antaa ohjeita juuri kyseisen koneen poltto- tai voiteluaineen käyttöön. Yleisesti ottaen Tomotor suosittelee pienkonebensiinin käyttöä polttoaineena.

Tavallisen kuluttajan polttomoottorikäyttöisissä laitteissa on käytännössä aina yksinkertainen bensiinimoottori. Niitä kyetään tuottamaan hyvin edullisesti. Kun tuotantokustannuksilla on suuri merkitys koneen suunnittelussa, päätyvät valmistajat yleensä hyvin samanlaisiin ratkaisuihin.

Niinpä tällaisten polttomoottoreiden bensiinille ja voiteluöljylle asettamat vaatimukset ovat varsin samankaltaiset. Moottoreita mitoitettaessa on jossain määrin otettu huomioon sekin, että niitä käytetään sellaisissa maissa, joissa polttoaineet eivät ole tasalaatuisia ja että voiteluhuolto saatetaan laiminlyödä. Niinpä moottori ei voi olla kovin vaativainen. Tästä seuraa myös, ettei moottori voi olla kokoonsa nähden kovin tehokas tai tiukoin toleranssein rakennettu.

Yleensä tavallisen kuluttajan laitteissa ei tarvita erikoisöljyjä. Poikkeuksena ovat joidenkin koneiden hydrauliöljyt (halkomakoneet, mönkkärit) tai moottorisahan teräketjuöljy.

Eri bensiinilaadut

Bensiiniä on Suomessa tarjolla kolmea päälaatua: 95-oktaaninen ja 98-oktaaninen moottoribensiini (ns. pumppubensat) sekä pienkonebensiini. Moottoribensiinien ero on bensiinin puristuskestävyydessä sekä alkoholipitoisuudessa. Pienkonebensiini poikkeaa valmistustavaltaan muista bensiineistä. (neste.fi).

Pumppubensiinit

Tässä ei ole tarkoitus käydä läpi eri bensiinilaatujen eroja kovin syvällisesti. Voidaan kuitenkin todeta, että jos pienkoneessa käytetään pumppubensaa, niin mieluummin 98- kuin 95-oktaanista. Etenkin nokeentuneet moottorit voivat asettaa bensiinille sellaisen puristuskestävyysvaatimuksen, ettei 95-oktaaninen sitä pysty täyttämään ja polttoaineseos syttyy moottorissa ennen aikojaan. Tästä seuraa tuhoisia, kontrolloimattomia paineaaltoja. Moottori alkaa nakuttaa tai kilistä ylipaineaaltojen takoessa palotilan seinämiä.

Toinen syy 98-oktaanisen käyttämiselle on, että se sisältää vähemmän etanolia (max. 5 %) kuin 95-oktaaninen (max. 10 %). Alkoholipitoisuus ei sinänsä ole moottorille haitaksi, mutta on paljon iäkkäitä koneita, joiden tiiviste-, letku- tai kalvomateriaaleja ei ole suunniteltu kestämään alkoholia. On tavallista, että kumiletkut muuttuvat taikinamaisiksi ja menettävät muotonsa alkoholipitoista polttoainetta käytettäessä. Modernit moottorit toki sietävät alkoholin polttoaineessa.

Tässä lisää luettavaa pienkoneiden polttoaineista ja pienkonebensiinistä:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/95e10-ja-98e5-onko-mitaan-valia- kumpaa-tankkaan/5772326

https://yle.fi/uutiset/3-6145583

Neste Oyj:n bensiiniopas.

Suosittelemme vahvasti pienkoneisiin tarkoitettujen bensiinilaatujen käyttämistä pienkoneissa ja jopa moottoriajoneuvoissakin viimeisessä tankkauksessa ennen pitkää säilytystä.

Pienkonebensiini

Pienkoneita varten on kehitetty oma erityinen bensiinilaatunsa, pienkonebensiini. Tähän on useita syitä.

Pienkoneiden polttoainetta käsitellään käsin. Ajoneuvoja tankatessa ei bensiiniin kosketa, ellei satunnaisesti tankkauspistoolista jokunen tippa käsiin roiskahda. Pienkoneet tankataan kanisterista suppilon avulla. Iho- ja hengityskontakti polttoaineeseen on erittäin todennäköinen.

Toisena syynä pienkonebensiinin käyttöön on käyttäjän altistuminen koneen pakokaasuille. Pienkoneet tuottavat paljon enemmän haitallisia päästöjä kuin ajoneuvojen moottorit ja myös palamatonta polttoainetta voi tulla pakoputkesta. Autoja huonompi paloprosessi johtuu siitä, että pienmoottoreihin ei tilan ja painon vuoksi ole mahdollista rakentaa tehokkaita puhdistus- ja säätöjärjestelmiä. Niinpä polttoaineen pitäisi olla sellaista, joka huonosti palaessaankaan ei ole niin haitallista kuin pumppubensiini.

Kolmas pienkonebensiinin etu on parempi säilyvyys. Pienkonebensiini ei hapetu normaalilämpötiloissa niin helposti kuin pumppubensiini ja säilyttää siksi ominaisuutensa paremmin myös pienkoneille tyypillisessä pitkässä seisonnassa. Pienkonebensa on käyttökelpoista vielä vuosienkin seisonnan jälkeen, kun taas pumppubensa alkaa menettää ominaisuuksiaan kuukausissa.

Pienmoottoribensiinin pääkomponentti on alkylaatti, jota jalostamolla syntyy nestekaasutuotannon yhteydessä. Alkylaatti on luonnostaan korkeaoktaanista. Pienmoottoribensiini ei sisällä pumppubensiinille ominaisia myrkyllisiä olefiineja tai aromaatteja. Erityisesti bentseeni on pumppubensiinin karsinogeeninen yhdiste, jota ei pienkonebensiinissä ole. Niinpä pienmoottoribensiiniä ei luokitella myrkylliseksi. (terveyskirjasto.fi/asy00408).

Pienmoottoribensiini vastaa puristuskestävyydeltään 98-oktaanista pumppubensaa. Se palaa erittäin puhtaasti, eikä tarvitse peseviä lisäaineita tai happiyhdisteitä.

Ainoa lisäaine, jota tietyissä erikoistapauksissa voi suositella, on kaliumia sisältävä venttiilinsuojalisäaine. Se ehkäisee vanhojen lyijylliselle bensiinille suunniteltujen moottorien pakoventtiilien istukoiden kulumisen. Tällaisia koneita ei juuri enää ole pienkonekäytössä eikä niitä paljon ole ollutkaan.

Pienkonebensiinin paloprosessi poikkeaa hieman pumppubensiinin palamisesta. Tavallisessa bensiinissä käytetään happiyhdisteitä, joita ei pienkonebensiinissä ole. Joidenkin korkeaviritteisten pienmoottorien, etenkin moottorisahojen, kaasutin saattaa vaatia hienosäätöä bensiinilaatua vaihdettaessa.

Pienkonebensiinejä on sekä 2- että 4-tahtimoottoreille. Jos samassa varastotilassa on kumpaakin laatua, olisi hyvä valita sellainen valmiste, jossa nämä laadut ovat eri värisiä. Väri on vielä tankkausvaiheessa ylimääräinen puolustuslinja siltä varalta, että hyllyltä on otettu vääräntyyppistä polttoainetta.

Pienkoneiden voiteluaineista

Kaksitahtiset seosvoitelua vaativat moottorit

Kaksitahtisten pienkoneiden (moottorisahat, trimmerit) moottorin voiteluaine tulee polttoaineeseen sekoitettuna. Jos käytetään valmista 2t-seosbensiiniä, ei voiteluaineen valinnalla tarvitse vaivata päätään. Jos halutaan korkeampi tai alempi öljymäärä tai konetta käytetään ääriolosuhteissa, on tehtävä oma sekoitus. ”Ääriolosuhteet” tarkoittavat Suomessa vain reilusti nollan alle olevia lämpötiloja (lumilingot) tai luonnostaan viileinä käyvät koneet (perämoottorit). Näihin voidaan käyttää erityisesti kylmiin koneisiin tarkoitettuja öljyjä. Nelitahtisilla lumilingoilla ja perämoottoreilla on tietysti eri suositukset kuin kaksitahtisilla. Yleisesti ottaen Suomessa ei ole niin lämpimiä säitä, että tarvittaisiin erityisiä kuumankestäviä öljyjä.

Kaksitahtiset tuoreöljyvoidellut moottorit

Jotkin kaksitahtimoottorit käyttävät erillistä voiteluöljypumppua. Tämä on ominaista mopoille ja moposkoottereille. Niiden tankkaamisen halutaan olevan helppoa ja öljynkulutuksen niin vähäinen kuin mahdollista. Öljyä ei sekoiteta polttoaineeseen vaan joko syötetään imukanavaan tai suoraan laakereille. Öljyn on noudatettava valmistajan suosituksia. On seosvoiteluun tarkoitettuja öljyjä, jotka eivät sovellu tuoreöljyvoiteluun.

Nelitahtiset moottorit

Nelitahtisille pienkoneille suositellaan melkeinpä poikkeuksetta viskositeetiltaan SAE30-luokiteltua yksiasteöljyä. Ei ole mitään erityistä syytä, etteikö voitaisi käyttää yleisemmin saatavaa 10W30- luokiteltua moniasteöljyä. Se voitelee yhtä tehokkaasti kuumassa kuin SAE30-öljy ja voitelee kylmää konetta paremmin. Tässä erään merkittävän konevalmistajan ajatuksia: https://www.briggsandstratton.com/eu/en_gb/support/faqs/browse/mower-oil-type-and-capacity.html .

Öljyistä käyty keskustelu on täynnä ennakkoluuloja, ”parempaa tietoa” ja huhuja. Ei ole kovin uskottavaa, että voiteluteknologia olisi saavuttanut huippunsa kymmeniä vuosia sitten ja edelleen pitäisi käyttää muinaisia öljytyyppejä. Vaikka ne olivat aikansa huippuja, on voiteluaineissa tapahtunut valtavaa kehitystä viime vuosikymmeninä. Ikivanhan, luotettavan koneen käsikirjassa suositellun öljyn voi hyvin korvata uudemmalla, vastaavan viskositeettiluokan öljyllä. Moniasteöljyn käyttö yksiasteöljyn sijaan ei ole turmiollista, vaikka Esson baarissa niin väitettäisiinkin.

Teräketjuöljy

Moottorisahan teräketjuöljy on mutkikkaampi asia kuin vain teräketjun voiteleminen. Se on myös suoraan ekologinen kysymys. Kaikki teräketjun voitelussa käytettävä öljy ajautuu lopulta maahan. Sahauspäivänä saatetaan hyvinkin käyttää useita desilitroja teräketjuöljyä. Ei kuitenkaan tulisi mieleenkään kaataa yhtä tai useampaa juomalasillista öljyä omalle pihalle tai ylipäätään luontoon. Niinpä pitäisi valita mieluummin biohajoava kuin perinteinen teräöljy. Biohajoavat öljyt eivät ole niin vahingollisia kuin mineraaliöljyt. Biohajoavat öljyt eivät kuitenkaan ole stabiileja ja ne saattavat säilytettäessä muuttaa ominaisuuksiaan. Biohajoavaa teräketjuöljyä ei siis kannata ostaa kerralla koko loppuelämän tarpeeksi.

Ei pidä käyttää moottoriöljyjä teräketjun voiteluun. Teräketjuöljyllä on juuri tähän tarkoitukseen suunniteltuja sitkeysominaisuuksia eivätkä moottoriöljyt pysty täyttämään teräketjuöljylle asetettuja vaatimuksia.

Tähän öljysääntöön voi hätätilassa tehdä poikkeuksen. Pienkonehuoltoon tulee toisinaan moottorisahoja, joiden teräketju ja terälaippa on ylikuumentuneet ja pilalle kuluneet. Selvästikin kone on joutunut toimimaan ilman teräketjuöljyä. Syynä on yleensä se, että käyttäjä on vain unohtanut täyttää öljysäiliön. Sanotaan, että yksi teräketjusäiliöllinen riittää kahteen tankilliseen bensaa. Tämä on kutakuinkin totta, mutta sen varaan ei pidä laskea. Parasta on täyttää kumpikin säiliö samaan aikaan.