Peräkärryn (trailerin) huolto: Helsinki, Espoo, Vantaa

Huoltamattomuuden riskit

Jos peräkärryyn tulee muuta kuin sähkövikaa kesken matkan, on kärry pakko jättää mahdollisesti hyvinkin arvokkaine kuormineen tien varteen. Peräkärryssä ei juuri ole sellaisia osia, joiden hajoaminen ei keskeyttäisi matkaa.

Valoviallisen peräkärryn käyttö ei sekään vastuullista ole, vaikkei matka sähkövikaan keskeydykään (ellei poliisi puutu asiaan). Peräkärryn huolto on niin halpaa, että sen laiminlyömisestä koituvat riskit omaisuudelle ja muille tienkäyttäjille on säästöä väärässä paikassa.

Eläinten kuljettaminen tuo erityisvastuuta kärryn kunnosta vastaavalle

Elävien eläinten kuljetukseen tarkoitetun peräkärryn huollossa on painotettava erityisesti lastin turvallisuutta. Ei voida sallia tarpeettomia riskejä kyydissä oleville olennoille.

Eläinten jätökset ovat kemiallisesti aggressiivisia aineita ja ne voivat varsin nopeasti heikentää lujankin pohjalevyn materiaaleja. Hevosten koko paino saattaa hetkittäin olla kahden kavion varassa ja samaan aikaan kärry osua kuoppaan. Pohjalevyn kokema pintapaine on hetkellisesti paljon suurempi kuin voisi kuvitellakaan.

Harvoin peräkärryn huollon laiminlyönti aiheuttaa niin erikoisia seurauksia kuin tässä varsin kummallisessa tapauksessa:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009338244.html

Edellä oleva uutinen on toki ääriesimerkki, mutta tiedetään tapauksia, joissa hevosen etujalat ovat menneet jo parhaat päivänsä nähneen pohjalevyn läpi. Tästä on seurannut aiheetonta kärsimystä eläimelle ja taloudellisia ja juridisia seuraamuksia omistajalle.

Hevostrailerin kunnostaminen on iso ja erityisvastuullinen työ. Eläinkuljetuskärryjen kunnostuksessa ei voida ottaa pienimpiäkään riskejä, jotka voisivat vaarantaa lastin turvallisuuden.

Hyväkuntoisenkin hevostrailerin ramppi voi olla hajoamispisteessä

Hevostrailerin takalaita on yleensä alaslaskettuna myös ramppi. Laidan/rampin materiaali on useimmiten lujaa vesivaneria, joka on päällystetty kumimatolla. Maton tarkoitus on lisätä kitkaa ja suojata vaneria kavioiden raapaisuilta ja iskuilta.

Laidan ylemmät osat pysyvät kunnossa, sillä pystyyn nostettuna kosteus valuu alaspäin. Huono juttu on se, että alaosat ovat kosteita, mikä vääjäämättä johtaa levyn rapautumiseen. Tätä nopeuttaa sekin, että vanerilevy joutuu kemiallisesti haastavaan tilanteeseen hevosten jätösten vuoksi.

Niinpä hevostrailerin huollossa kurkistetaan rampin kumimaton alle.

Kohonneet nopeudet lisäävät riskejä

Peräkärryn suurin sallittu nopeus on noussut. Nykyään saa ajaa enintään 100 km/h aiemman 80 km/h:n sijaan. Monet vanhat kärryt on suunniteltu tuolle alemmalle nopeudelle ja etenkin huoltamattomin pyöränlaakerein ja kuulakytkimin ne voivat olla vaarallisia sekä kuormalle että muille tiellä liikkuville. Ikivanhat renkaat – vaikka niissä olisi kosolti kulutuspintaa jäljellä – voivat olla niin huonokuntoiset, että nopeuden nostaminen voi olla viimeinen niitti renkaan kestolle. Satasen vauhdissa on liike-energiaa 36 % enemmän kuin kahdeksassakympissä, vaikka nopeus on vain 20 % suurempi.

Peräkärryn kaikki huoltokohteet ovat tärkeitä

Peräkärry on hyvin yksinkertainen laite eikä huoltokohtia ole kovin monta eivätkä ne ole teknisesti kovin mutkikkaita.

Peräkärryn pohjalevy ei ole ikuinen

Peräkärryn pohjalevy on yleensä vesi- tai muottivanerista tehty. Kyseinen materiaali on kestää hyvin käyttöä ja erilaisia olosuhteita, mutta ei ole sentään ikuista. Väsyneetkin pohjalevyt kestävät tasaisesti jakautunutta kuormaa kuten maa-aineksia tai halkoja, mutta jos kuorma on pistemäinen – vaikkapa pöytä tai säkki tai hevonen – voi pohjalevy antaa periksi. Vaikka pohjalevy kuorman alla näyttää kestävän, lisäävät tien epätasaisuudet pohjalevyn näkemää kuormaa ääritapauksissa moninkertaiseksi.

Tyhjän peräkärryn suojaaminen pressulla voi tuntua turhalta, eihän kärryssä ole kuormaakaan. Jos pohjalevy saa kuivua ja on suojassa suoralta auringonpaisteelta, sen kestoikä moninkertaistuu. Kuomullisenkin kärryn pohja voi olla kuljetuksen jäljiltä märkä. Kuomun voi jättää kuljetuksen jälkeen aavistuksen verran raolleen, niin ilma vaihtuu ja pohjalevy pääsee kuivumaan.

Hapettumat on yleisin syy valo-ongelmiin

Sähköliittimen vaihto ei ole mutkikas operaatio ja liitin pitäisi vaihtaa säännöllisesti muutaman vuoden välein. Parhaatkaan liittimet eivät kestä jatkuvaa sään armoilla olemista kovin pitkään. Jos liitin suojattaisiin vaikkapa muovipussilla, sen kestoikä moninkertaistuisi.

Peräkärryjen valolaitteet ovat yleensä huonolaatuisia. Niihin pääsee kosteutta ja likaa. Tästä seuraa, että kontaktipinnat hapettuvat ja valojen toiminta käy epämääräiseksi. Huonolle rakenteelle ei voi mitään, mutta peräkärryn huolto saa valot toimimaan ainakin seuraavaan huoltoon asti.

Peräkärryn renkaat vanhenevat

Peräkärryn renkaisiin ei kohdistu veto- eikä kevyimmissä kärryissä jarrutusvoimiakaan. Tässä mielessä renkaat elävät helppoa elämää verrattuna auton tai moottoripyörän renkaisiin. Renkaiden ongelmat eivät tule veto- tai jarrutusvoimista.

Peräkärryn huolto joutuu usein toteamaan, että renkaiden rungot ovat turvattomassa kunnossa. Tämä johtuu yleensä siitä, että rengaspaineet ovat pahasti pielessä ja kärryä käytetään vahvasti ylikuormattuna. Ylikuormaus tekee sen, että kärryn jousitus on pohjassa ja ainoa jousto tulee renkaista. Rengas sietää tätä jonkin verran tasaisella tiellä, mutta kuopissa sen muoto muuttuu paljon enemmän kuin renkaan runkokudoksen on ajateltu pystyvän joustamaan. Ei siis ylikuormata kärryä ja jos on ihan pakkotilanne, niin edes kohotetuilla rengaspaineilla!

Missään ei näe niin vanhoja renkaita kuin peräkärryissä. Usein peräkärryn säilytyspaikka on sellainen, että aurinko paistaa toiseen renkaaseen. Niinpä renkaat voivat olla hauraat eri tavalla ja auringonpuoleinen rengas käytännössä tuhoutunut. Tomotorilla nähty vanhin peräkärryn rengas oli 39 vuotta vanha. Kulutuspintaa oli, mutta kumin haurauden vuoksi renkaan sivun tekstit olivat rapisseet pois eivätkä olleet enää lukukelpoisia. Ikä määriteltiin sillä perusteella, että renkaat olivat alkuperäiset 1980-luvulla ostetussa kärryssä. 

Peräkärryn renkaina ei tarvitse käyttää auton renkaita vaan voidaan tyytyä paljon alemman nopeusluokituksen renkaisiin. Nämä ovat niin paljon halvempia, että kustannussyistä ei renkaiden kunnosta tarvitse tinkiä.

Jarrut ja pyöränlaakerit tarvitsevat huomiota

Jos peräkärryn jarrut ovat olleet joitakin vuosia huoltamatta ja vähällä käytöllä, ne ovat todennäköisesti jumissa. Tämä on vakavasti turvallisuutta vaarantava tekijä hätätilanteissa. Keveimmissä kärryissä ei jarruja ole.

Jarrullinen peräkärry voi ajan mittaan tulla vaaralliseksi, vaikka käyttäjä pitäisi kärrystä hyvää huolta. Tavallisissa liikennetilanteissa ei välttämättä huomaa mitään tavallisuudesta poikkeavaa, vaikka peräkärryn jarrut eivät lainkaan toimisi. Vasta kovissa jarrutuksissa ja isolla kuormalla jarruviallinen kärry käyttäytyy oudosti eikä pysy auton perässä, vaan työntyy sivulle. Edes loppuunkuluneille jarruille ominainen kitinä ja rohina eivät välttämättä kantaudu vetoautoon sisään.

Jarrulliset kärryt on katsastettava kahden vuoden välein. Katsastuksessa tarkistetaan, että jarrut toimivat lain säätämissä rajoissa. Jarrujen yleiskuntoon ja kuluneisuuteen ei juurikaan kiinnitetä huomiota.

Peräkärryjen jarruissa ei yleensä ole automaattista säätöä, vaan peräkärryn huollossa säätö tehdään työkaluilla koko kärry kohotettuna pois pyöriensä varasta. Kohtalaiseen tulokseen pääsee pihallakin kärryn alla, mutta hyvään tulokseen tarvitaan nosturin apua.

 

Myös huoltovapaat laakerit on tarkastettava

Peräkärryn pyöränlaakereiden tyypillinen huoltoväli on 1–2 vuotta. Jos laakeritiivisteet ovat huonossa kunnossa, voi jopa yksi vuosi olla liikaa. Peräkärryn huoltoon kuuluu myös moitteettomassa kunnossa olevien laakereiden tiiviyden tarkistus. 

Huoltovapaat laakerit on suunniteltu niin tiiviiksi ja niin hyvillä voiteluaineilla voidelluiksi, etteivät ne tarvitse säännöllistä huoltoa. Edellytyksenä kuitenkin on, että laakerien vesi- ja pölysuojat ovat täydellisessä kunnossa. Tämä on kova vaatimus. Ennaltaehkäisevään peräkärryn huoltoon kuuluu aina laakereiden tiiviyden tarkistus. 

Etenkin venetrailereiden pyöränlaakerit ovat erityisessä vaaravyöhykkeessä. Traileri ajetaan veteen eikä vesi saa päästä laakereihin. Järvivesikään ei ole hyväksi laakeriteräkselle, mutta jo Itämeren alhaisella suolapitoisuudella veden kanssa tekemisiin joutuva laakeri tuhoutuu nopeasti.

Jousitus kuluu kuorman alla ja voi hajota myös ajan myötä

Peräkärryissä on useita jousitustyyppejä. Edullisimmillaan jousi on vain kumi, jota vääntösauva kiertää. Tällaisella rakenteella on vaikea saada jousitusta toimimaan kunnolla sekä tyhjän että täyteen kuormatun kärryn alla. Vaikka kumi on varsin joustavaa, ei jousto ole häviötöntä: muotoaan muuttava kumi lämpiää eli kuluttaa energiaa. Niinpä kumijousi toimii myös iskunvaimentimena.

Metallisia jousia on useaa tyyppiä. Jousi voi olla kierrejousi, jollainen on tuttu näky henkilöautoista, tai sitten se voi olla lehtijousi, jollaisia käytetään raskaammassa kalustossa. Kierrejousi on lähes häviötön, joten se vaatii erillisen iskunvaimentimen. Lehtijousi perustuu päällekkäisiin jousilehtiin. Tällaisella rakenteella on sen verran häviöitä, että iskunvaimenninta ei välttämättä tarvita, vaikka yleensä vaimenninta käytetään.

Jousitus on mitoitettu tietylle maksimikuormalle ja ylikuormaus on haitaksi paitsi jousitukselle, myös koko kärryn rakenteelle. Jos jousi on pohjassa, se ei ole enää jousi vaan päästää iskut suoraan läpi. Peräkärryssä on tällaisen tapauksen varalta vielä kumikartiot viimeisenä puolustuslinjana. Jos kumikartio joutuu töihin, on jotain mennyt yli sen, mihin peräkärry on tarkoitettu. Peräkärryn huollossa näkee helposti, millaisilla kuormilla kärryä on pääosin käytetty.

Halpojen jousitusrakenteiden yksi ongelma on puutteellinen kyky reagoida kunnolla toisaalta kevyisiin ja toisaalta raskaisiin kuormiin. Tyhjänkin kärryn pitäisi aina pitää jousitusta edes hiukan painuneena. Tällöin kärry voi joustaa sekä ylös- että alaspäin riippuen siitä, ajetaanko kuoppaan vaiko töyssyyn. Usein tyhjä kärry on niin kevyt, että jousitus on ”ylöspäin pohjassa” eikä kärry jousta kuin vasta isoissa iskuissa. Tasaisella tiellä kärry ei jousta lainkaan, minkä tuntee kärryn pompottamisena.

Pari valokuvaa selventää, millaisia jousitusongelmia peräkärryn huollossa nähdään.

Kuulakytkin arvostaisi voitelua

Vetokoukun nupit ovat valitettavan usein ruosteisia, suojaamattomia eikä niitä ole voideltu mahdollisesti koko käyttöikänsä aikana.

On totta, että voideltu vetokoukun nuppi saattaa tohria housunlahkeet, mutta kun nuppi peitetään suojakupilla, vältytään tältäkin haitalta.

Vetokoukun nupin voitelulla pyritään vähentämään nupin ja peräkärryn kuulakytkimen välistä kitkaa. Kyse ei ole niinkään vetokoukun nupin hyvinvoinnista kuin kuulakytkimen kunnosta. Vetokoukun nupin voitelu muistuttaa vielä tärkeämmästä eli kuulakytkimen voitelusta. Suihkaus yleisvoiteluainetta (CRC, WD-40) pidentää ikää ja vähentää kitinää.